Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK

Liity

Sinun ei tarvitse kuin täyttää alla oleva hakemus. Jos haluat säästää ylläpidon aikaa, laittaisitko kaikki kohdat, jotka hakemuksessa mainitaan, vaikka et aikoisi täyttää jokaista? Ja laita kohdat myös samassa järjestyksessä kuin alla. Ylläpidon ei sitten tarvitse kuin kuin kopioida hakemuksesi, ja liittää se tulevan hahmosi "profiili"sivulle. Ylläpito pidättää itsellään oikeuden korjailla mahdollisia kirjoitusvirheitä. Lähetä hakemus julkisesti.

Hakemus

Nimi: Hahmosi koko nimi. Laita mahdolliset kutsumanimet "heittomerkkien" väliin. Huom, kissoille ei soturikissa tyylisiä nimiä. Parasta myöskin valita jokin vieraskielinen nimi. Muista kuitenkin, että nimen tulee olla helposti kirjoitettavissa myös puhelimella. Jätetään á ja  tyyliset erikoisuuksilla varustetut kirjaimet pois.

Ikä: Ilmoita hahmosi ikä vuosissa ja kuukausissa kaavalla; vuodet (kuukaudet). Esim: 3 vuotta (36kk). Huomaa, että hahmoja pyritään ikäännyttämään tasaisin väliajoin (jos peli on aktiivinen), noin kerran kuussa 2kk verran. Aina näin ei kuitenkaan käy, ja tähän voi pelaaja vaikuttaa. Kumpikin laji, niin koira kuin kissakin elää maksmissaan 10-vuotiaaksi. Alle 2-vuotias vastaa nuorta, alle 18-vuotiasta ihmistä. 2-6-vuotias on aikuinen, ja siitä ylöspäin kissaa/koiraa voi kutsua jo vanhukseksi.

Laji/Rotu: Onko hahmosi kissa vai koira? Merkitse, vaikka koiran/kissan rodussa tulisi ilmi eläimen laji. Merkitse kaavalla: Koira/Weimarinseisoja tai Kissa/Siamilainen. Huom, toistaiseksi koirasi ei voi olla sukua sudelle.

Skp: Ilmoita hahmosi sukupuoli. Huomaa, että koiria kutsutaan nimillä "uros/narttu" ja kissaa "kolli/naaras".

Yhteisö: Hahmosi niin kutsuttu yhteisö riippuu hahmosi lajista; kissat (Auony), koirat (Yad). Yleisesti hahmot puhuvat joko Yadista, tai Auonysta. Joskus myös käytetään termejä Yad-lauma tai Auony-klaani, tai pelkkä "klaani", "lauma". Hahmosi ei valitettavasti voi luodessa kuulua ns. erakkoihin. Halveksuvasti näitä yksineläjiä kutsutaan kiertolaisiksi, loisiksi tai jollain muulla vähättelevällä nimellä. Hahmosi voi siirtyä pelin aikana kiertolaiseksi, jos se päättää jättää laumansa/klaaninsa, tai jos se häädetään laumasta/klaanista.

Asema: Ilmoita hahmosi asema/työ kaavalla: Virallinen asema "epävirallinen asema". Jos hahmosi on vaikka metsästäjä, mutta toimii usein nopeutensa vuoksi viestinviejänä, tulisi asema ilmoittaa näin: Metsästäjä "Viestinviejä".  Jos hahmolla ei ole epävirallista asemaa, niin heittomerkkejä ei tarvitse merkitä ollenkaan.

Isä: Hahmosi isän nimi. Voit laittaa myös "Tuntematon", jos et keksi nimeä.

Emo: Hahmosi emon nimi. Voit laittaa myös "Tuntematon", jos et keksi nimeä.

Sisarukset: Hahmosi veljien ja siskojen nimet. Voit laittaa myös "Tuntematon".

Jälkeläiset: Onko hahmosi saanut pentuja? Kirjoita vain pentujen koko nimet. Niiden ulkonökö yms voi tulla esille menneisyydessä, tai suhteissa.

Pelaaja: Sinun nettinimesi, eli nimi, jolla sinut tunnetaan täällä Vallatussa.

Luonne: Millainen hahmosi on luonteeltaan? Miten se suhtautuu vieraisiin? Saako se helposti ystäviä? Mitä mieltä se on mistäkin asiasta? Miten se reagoi tiettyihin tapahtumiin ja miksi? Vähintään kolmetoista (13) virkettä. Virkkeellä tarkoitetaan tässä tapauksessa tekstinosaa, joka alkaa isolla kirjaimella ja loppuu johonkin lopetusmerkkiin; pisteeseen, huuto- tai kysymysmerkkiin. Pilkku ei lopeta virkettä. Eli seuraavat esimerkit ovat kumpikin yhden virkkeen mittaisia; "Rekku ei pidä väkivallasta." ja "Rekku ei pidä väkivallasta, mutta se taistelee tarpeen tullen."

Ulkonäkö: Kuvaile hahmosi ulkonäköä ja fyysisiä kykyjä vähintään kolmellatoista virkkeellä  (13), vaikka sillä olisi kuva. Kuinka korkea hahmosi on? Millainen sen ruumiinrakenne on? Entä turkki? Tähän osioon voit myös kertoa hahmosi taidoista, onko se hyvä tappelemaan tai muuta sellaista. Jos hahmollasi on arpia, tähän ei kerrota miten se on ne saanut. Kerro arpien alkuperä mielellään menneisyydessä. Jos hahmosi on pentu/nuori, voit kertoa, muuttuuko sen ulkonäkö kun ikää tulee lisää, ja miten se muuttuu.
Vähän pidempiä virkkeitä kuin "Rekku on musta. Sillä on sileä turkki. Sen silmät ovat ruskeat". Virkkeet voisi yhdistää; "Rekku on musta, sileäturkkinen koira, jolla on ruskeat silmät". Virkkeitä voi kuitenkin pätkiä osiin, jos virkerajojen saavuttaminen tuntuu muuten hankalalta.

Menneisyys: Pakollinen kohta, mutta tähän tarvitsee vain kymmenen (10) virkettä. Pennuilla poikkeus! Tätä voisi täyttää, kun peli etenee, hahmollesi karttuu tapahtumia. Kerro, mitä hahmollesi on tapahtunut ennen kuin se tuli mukaan peliin. Onko se syntynyt alueella? Vai tuliko se jostain muualta? Oliko se ihmisten lemmikki? Entä ketä sen emo ja isä olivat? Oliko hahmosi toivottu pentu? Oliko sillä sisaruksia? Miten se on päätynyt tänne tai nykyiseen asemaansa?

Muuta: Haluatko kertoa jotain muuta hahmostasi? Tämä kohta ei ole pakollinen, ja tähän linkkaa myös kuva, jos sellaisen hahmollesi haluat. Kuva voi olla piirretty, ja siinä voi esiintyä ihmisten juttuja, vaikka hahmosi olisi täysin villi. Kunhan siitä saa käsityksen hahmon ulkonäöstä. Huom. Kuvat linkataan. Kuvat myös mielellään sivustoilta Pixabay, tai Flickr; Some rights reserved.

Suhteet: Tätä kohtaa on pakko täyttää pelin kuluessa. Tähän siis kerrot hahmosi mielipiteen jostain toisesta pelattavasta hahmosta. Voit kirjoittaa joko hän- tai minä-kertojassa, mitä mieltä hahmosi on toisen pelaajan hahmon kohdattuaan. Ei tarvitse kirjoittaa pitkästi, jos ei halua. Laita ensin toisen pelaajan hahmon nimi ja sitten oman hahmosi mielipide. Ymmärrät varmaan paremmin, jos katsot jonkin oikean hahmon profiilia, tätä on vähän hankala selittää tässä. Esimerkiksi jos sinun hahmosi nimi on Rekku, ja se on tavannut Mirrin:
Mirri// Oikein mukavalta vaikuttava katti kissaksi.

Liittyminen on auki! Lähetä hakemus julkisesti. Pelaamaan saat alkaa heti, kun hahmosi on hyväksytty, sinun ei tarvitse odottaa, että hahmo lisätään!
Liittymisviekku tyhjennettiin 31.12.

Kuinka muokkaan hahmoni tietoja?

Kirjoita viestin alkuun hahmosi nimi ja sen jälkeen vain muokattava kohta. Koko lomaketta ei tarvitse tehdä sen vuoksi, että haluat vain lisätä pari lausetta vaikka luonteeseen.

Esimerkki:

Rekku

Luonne: Plaa plaa plaa plaa, plaa plaa pla plaaaaa.....

 [ Kirjoita ]

Nimi: Iitu

24.02.2018 18:32
Nimi: Strix

Ikä: Noin 1 vuotta (13kk)

Laji/Rotu: Koira/Alaskan Klee Kai (standard)

Skp: Narttu

Yhteisö: Yad

Asema: Harjoittelija

Isä: Rango

Emo: Twix

Jälkeläiset: -

Pelaaja: Iitu


Luonne: Strix on erittäin sosiaalinen nuorukainen, varsinkin kun siihen tutustuu paremmin. Vieraita kohtaan narttu on ensin epäileväinen ja varuillaan, mutta tulee kaikkien kanssa yleensä nopeasti toimeen. Silloin nartusta kuoriutuu esiin sen ystävällinen, leikkisä ja välittävä puoli. Strix on välillä hieman kärsimätön, eikä se kauan jaksaisi odottaa samassa paikassa. Nartun mielestä on mukavaa, kun ympärillä tapahtuu kaikkea jännää! Strix saattaa joskus myös sen kummemmin miettimättä ottaa hieman tyhmiäkin riskejä, ja narttu haluaisi aina kokeilla, missä ne omat rajat oikein menivätkään. Strix osaa kuitenkin myös ottaa neuvoja vastaan, vaikka narttu mielummin ratkaisisi kaiken omin avuin. Koiralta ei ainakaan energiaa puutu, nuorukainen tuntuu aina olevan menossa. Narttu on myös äärettömän utelias, ja se onkin taitava tunkemaan kuononsa joka asiaan, mikä ei sille edes kuulu.
Strix on kuitenkin hyvin nöyrä, ja se haluaa aina tehdä parhaansa. Nartulla on suuri itseluottamus ja on erittäin lojaali. Tehtäviinsä Strix keskittyy aina kunnolla, sillä se haluaisi mielellään pärjätä hyvin jokaisessa asiassa. Strix kantaa myös varmasti vastuun teoistaan, vaikka olisikin joskus möhlinyt jotain. Narttu on myös pienestä pitäen oppinut kunnioittamaan vanhempia ja se yrittää aikuisten seurassa käyttäytyä mallikkaasti. Strixillä on valtava huumorintaju, eikä narttu suutu pienistä. Suuttuessaan se ei kuitenkaan pelkää näyttää hampaitaan. Tappelutilanteissa narttu käyttää hyödykseen nopeutta ja vikkelyyttä, sillä se ei pienen kokonsa takia ole mikään maailman vahvin. Kekseliäs narttu kuitenkin jaksaa sinnikkäästi opetella, miten se voi käyttää muita taitojaan hyödykseen parhaalla mahdollisella tavalla. Strix ei kuitenkaan mielellään tappele turhan takia, mutta leikkimielisestä painista se ei koskaan kieltäydy.
Vettä ja kastumista narttu ei voi sietää.

Ulkonäkö: Strixillä on musta, tuuhea karvapeite, johon sekoittuu valkoisia merkkejä. Valkoista löytyy silmien yläpuolelta, kuonon ympäriltä, leuasta, rinnasta ja mahasta. Myös nartun jalat ovat melkein kokonaan valkoiset. Strixin pystykorvat ovat päältä mustat, mutta korvien sisäpuolet peittävät valkoiset karvat. Häntä on hännän päätä lukuunottamatta musta. Häntä on kiinnitettynä suhteellisen ylös, ja on sirppimäinen. Pääsääntöisesti häntä lepää selän päällä, kallistuen hieman enemmän vasemmalle. Kirsu ja kynnet ovat nartulla tummat, polkuanturat ovat sekä vaaleita, että tummia. Erikoisena piirteenä nartulla on eriväriset silmät; vasen silmä on ruskea ja oikea sininen. Tämä on varmaan perinne sinisilmäisestä huskystä, josta rotu on alunperin jalostettu.
Strix on korkeudeltaan 34 cm, mutta omaa kevyehkön ruumiinrakenteen, jonka vuoksi se näyttää hieman pienemmältä. Narttu kuitenkin kasvaa vielä, ja tulee olemaan aikuisena noin 40cm korkuinen. Painoa koiralla tulee olemaan n. 11 kiloa. Strix on erittäin siro, eikä sen karvakaan ole päätähuimaavan paksu. Pohjavilla on toki lämmin ja tiivis, mutta nartun päällyskarva on jäänyt hieman lyhyeksi, jonka vuoksi kovin sateinen sää ei ole nartulle mieluinen.
Strixillä on kapea kuono, muttei hirveän pitkä. Leuka on vahva, joka takaa nartulle voimakkaan purennan. Koiralla on suhteellisen pitkä ruumis korkeuteen verrattuna ja vahvat jalat. Tassut ovat leveät. ”Minihusky” on ketterä ja vikkelä, siro koira, joka ei kuitenkaan omaa hirveästi voimaa.
Kuvasta poiketen Strixillä ei ole kaulassaan pantaa.

Menneisyys: Strix syntyi Yhteisössä, ainoana, hieman heiveröisenä pentuna. Sekä sen emo, että isä ovat Metsästäjiä. Strixin syntymän jälkeen pieni perhe sai muuttaa Kartanoon asumaan, jotta pentu saisi parhaimmat mahdolliset eväät selviytyä. Ensimmäiset viikot olivat pennulle vaikeita, sillä se oli hiukan liian aikaisin syntynyt ja hieman huonossa kunnossa. Raskausaika oli sen emolle vaikea, joten Kartanossa Twix pääsi jälleen keräämään voimiaan. Viiden viikon ikäisenä tilanne kuitenkin rauhoittui ja Strix vahvistui nopeasti, päivä päivältä. Strixin ollessa tarpeeksi vanha, se muutti emonsa ja isänsä kanssa Kartanon ulkopuolelle asumaan, pieneen pesään kaatuneen puunrungon juureen. Strix oli aivan pienestä pitäen kovin ahkera ja jääräpäinen pieni pentu. Se seurasi innokkaana isompien koirien touhuja ja yritti aina matkia kaikkia, jotta sekin oppisi kaiken mahdollisen. Strix seurasi mielellään myös mukana emon ja isän metsästystä, ja oppi niiltä metsästyksen alkeet. Nartulla on aina ollut hyvin lämpimät välit molempiin vanhempiin, vaikka se on välillä ollut vähän oman tiensä kulkija. Vanhemmat ovat itsenäisestä pennustaan kuitenkin erittäin ylpeitä. Kasvettuaan tarpeeksi vanhaksi, Rango toivoi Strixin liittyvän oppilaaksi, jotta siitäkin tulisi vanhempien tavoin Metsästäjä, joka voisi ruokkia Kartanon. Nuorukainen halusi kuitenkin elämästään jotain muuta; se oli aina rakastanut hetkiä, jolloin se pääsi seurailemaan Kaartilaisten touhuja. Kova koulutus ei pelottanut narttua ja heti luvan saatuaan Strix liittyi Harjoittelijaksi. Strix toivoo joskus saavuttavansa Arvokaartilaisen aseman.

Muuta:
Strix-nimi kantautuu 1100-luvulle, jossa roomalaiset pelkäsivät saman nimistä taruolentoa. Nimi
tarkoittaa vampyyri-lintua.

https://www.flickr.com/photos/cran_b/4758330665/in/ photolist-8ftFVT-95kfuj-5Mr9Ye-22XuJfL-b8RCk6-boLfQt-6Qrdtb-93sWuA-8jfqHJ-2 2G1i48-DJK9sd-7SntE5-aGmv7v-6eze7r-4CRSyy-5ZR6fJ-anic1f-Vc89Y2-6RL6v1-82AZL k-AxswPp-6GdvL7-afMFUg-48wXMy-6BUo4m-aGkHb2-q1q12-85sv1n-48NcjJ-6BQg5T-7dJv WM-aGmYs4-pnVfwi-9QwJjZ-aGmP3F-3Sjb44-48sU8B-5fvhy6-4gZPF3-512Mt4-LAKgz-aHD BgV-9FVnQ5-dTjfFE-XEifvb-zBru8y-XMyHen-7JaSTu-4yTzqT-aad4Vu

https:// www.flickr.com/photos/cran_b/4758975200/in/photolist-agXnwZ-bLjTD8-9MNXf5-X MyHen-9QwJ7r-8fwZwy-48sRBz-48sSn8-5CH6jk-5HMQQz-57apEA-5PATSH-6zhy9p-48sQov -4ug5dB-9zvKqo-9hMeCD-8ZGfqB-3jeh1L-5iMVK1-7SjftF-4ukmDY-bpSPB6-9qXkH9-48Ja op-7yT1bA-7kDw32-3Sb6Sr-7rG6og-7z5AwB-aGmBTP-aGmpCg-9hQmQb-4Cosk4-85dyg9-3D 6U87-7kHoyL-9QzyF7-cg2Arh-3fa6Bp-7ey2Wx-8rJJ4X-bHW6px-H4Myu-beCwgR-cSyQDS-e 2fit6-6o55gt-GB92G-e2fise

Suhteet: -

Nimi: Meikäläinen

18.02.2018 12:20
Nimi: Yokai "Yojo" "Yo"

Ikä: 0,6 vuotta (6kk)

Laji/Rotu: Koira/Shikoku Inu

Skp: narttu

Yhteisö: Yad

Asema: Pentu

Isä: Farao

Emo: tuntematon

Jälkeläiset: -

Pelaaja: Meikäläinen


Luonne: Ikäisekseen Yokai on hyvin rohkea ja seikkailunhaluinen tapaus. Hän koettelee rajoja, mutta ei liikaa. Nartusta ei voi olla pitämättä: hän on aina hyvällä tuulella ja esiintymässä. Yojoon on helppo tutustua, hän on niin avoin ja tuttavuudenhaluinen.
Mutta hyvin pentumaisella tavalla Yojokin on monesti kauhusta kankea, esimerkiksi nähdessään jotakin hyvin pelottavaa. Kuitenkin neiti kestää ankarimmatkin pelot hyvin, kiitos rakkaan Sedän ja tämän väkivaltaisen velipuolen sekä muunkin ottoperheensä.
Yokai ei ota usein vaikutuksia mistään eikä pyri tietentahtoen ketään matkimaankaan.
Narttu kaipaa jotakuta sydänystävää itselleen. Jotakuta jolle voisi kaiken kertoa. Jotakuta joka kuuntelisi. Ja ymmärtäisi. Ja auttaisi. Hänellä ei koskaan ole oikeita ystäviä ollutkaan, eihän hän ole tuntenut ketään omanikäistään.
Yokai on hyvin iloinen ja huumorintajuinen persoona. Vaikka toisin saattaisi olettaa, ei hän koskaan ole ollut erityisen suosittu, vaikka hänet tunnetaankin.
Narttu ei ole kovinkaan luottavainen, vaan luottamuksen kehittymiseen menee yleensä paljon aikaa.
Yojo on hyvin uskollinen, jos niin päättää. Ja kun hän sellaisen päätöksen tekee, on hän erittäin puolustavainen ja tekee mitä vain sen eteen, mille on päättänyt olla uskollinen.
Yokai ei ole tottunut alistumaan, sillä Capital's-laumassa alistuminen oli sekä henkisen että fyysisen heikkouden näyttämistä, ja siitä saattoi tulla rangaistus. Siinä laumassa nartuista ja uroksista koulutettiin melko lailla uroksia, sukupuolesta riippumatta, jok'ikisellä oli samat velvollisuudet, pennusta vanhimpaan koiraan. Narttujen, kuten uroksienkin kuului olla vahvoja, tunteita ei saanut näyttää, ei hellyyttä julkisella paikalla, ei saanut itkeä, kuolemalle piti nauraa, sillon ei aneltu armoa. Kipua piti sietää valittamatta, sairaana ei saanut mitään mitään erikoisvapauksia. Sellaiseksi Yokaita koulutettiin, ja sellainen hänestä osaltaan tuli. Hänen kuului kestää mitä vain kuin uroksen.
Siksi Yokai ei valita, itke, alistu helposti, luovuta, tai mitään vastaavaa. Piti olla vahva ja kestää ihan kaikki. Vieläpä yksinään, ja siksikään Yokailla ei ole paljoa ystäviä koskaan ollutkaan, hänellä ei ole ollut tilaisuutta.
On kohtalon oikku, ettei Yokaista vajaassa neljässä kuukaudessa minkä tämä vietti laumassa, tullut samanlaista kuin muista samaisen lauman koirista.
Sen lisäksi, mitä hänelle oli laumassa opetettu ja minkä hän oli omaksunut, sai hyvin hyväntuulisen, iloisen, huumorintajuisen ja ymmärtäväisen luonteen.


Ulkonäkö: Yokai muistuttaa huomattavasti veljeään Furia ulkonäön kannalta. Hän omaa tumman punaruskean turkin, ja häntä kiertyy kuunsirppimäisesti silloin tällöin selän päälle, tai silloin tällöin oikealle kyljelle.
Rinnassa, vatsassa ja hännän sisäpuolella on valkoista karkaa, kuten veljelläänkin. Hänenkin turkkinsa on pehmeää, mutta aavistuksen pidempään, eikä karkeampaa karvaa ole vielä paljoa.
Korvat ovat pystyt, ja pehmeät.
Hänen silmänsä ovat melko vaaleanruskeat, ne muistuttavat vähän melko vaaleaa suklaata.
Nartun silmien yläpuolella on vaalelat ympyrät, vähän kuin ympyränmuotoiset kulmakarvat.
Ruumiinrakenteeltaan Yojo ei ole erityisen roteva, mutta ei todella sirokaan. Vaikka hän onkin laiha, hänellä on voimakkaat jalat, ja voimakkaannäköinen ruumiinrakenne.
Yokai ei ole erityisen vahva, mutta hänellä on nopeat liikkeet ja hyvät refleksit.
Yokai on hyvä tappelemaan, sillä ollessaan Capital's-laumassa hänen täytyi joka päivä harjoitella tappelua, joko harjoituksissa, tai ihan tosissaan.
Yojo omaa voimakkaat lihakset jaloistaan minkä ansiosta potku- lyönti- ja hyppyvoimat ovat hyvät.
Yojo ei ole loistava metsästämään, vaikka sekin sujuu, sillä ilman sitä nimenomaista taitoa luonnossa ei pikku tyttö selviäisi.
Hänellä on pitkät jalat, mikä takaa korkeuden. Mikäli hänen jalkansa olisivat normaalin pituiset, hän olisi varmaan tällä hetkellä 35 senttimetrin korkuinen, mutta takajalkojen ansiosta hän on noin 38-39 sentin kokoinen. Painoa löytyy noin 12-13 kg, kun raukka ei paljoa ruokaa ole saanut.
Yokailla on vasemmassa takajalassaan ulkopuolella pitkä, varmaan 25 sentin kokoinen naarmu, arpi. Sen lisäksi hänellä on otsassa, vasemmalla puolella nartusta katsoen, siinä silmän ympyrän kohdalla, menee arpi. Se on ehkä 3 sentin kokoinen ja 0,5 sentin levyinen, ja se on vino. Ylhäällä se on vasemmalla kallellaan, siinä luoteen kohdalla. Alhaalla se päättyy kaakon suuntaan.
Sen lisäksi hänellä on oikealla kyljellä, takapäässä, vähän lonkan yläpuolella neljä samansuuntaista viiltoa, ehkä 6 sentin pituisia, ja vähän alle puolen sentin levyisiä. Toisin kuin kaksi muuta arpea, jotka eivät erittäin selvästi näy vaikka näkyvätkin, nämä neljä arpea näkyvät vaaleina kohtina turkissa, ja erittäin selvästi näkyvätkin. Niitä arpia Yokai kantaa erittäin ylpeänä.


Menneisyys: Yokai ei muista pentuajastaan paljoa mitään. Hän ei tiedä vanhemmistaan tai mahdollisista sisaruksista, ja tietää vain sen, että kauempaa aavekaupungissa Japadapa-niminen saksanpaimenkoirauros löysi pennun hylättynä ja heikkona. Sattumalta samainen uros tunsi hänen isänsä pentuajoilta, ja oli nähnyt hänet kerran, vain pikaisesti, ja silloin Japadapa oli saanut tietää että tällä oli pentu tai kaksi, ja kumpainenkin hukassa, sillä penikoiden emo oli löytynyt, mutta ilman tälle jätettyjä pentuja. Ei mennyt kuin alle pari kuukautta, ja Yokai löytyi, mutta ilman vanhempiaan tai sisarustaan. Japadapa, jota Yojo alkoi kutsua nimellä Setä, vei Yojon hylätyn koiralauman luo. Tai oikeastaan lauma ei ollut hylätty, ne olivat aina olleet vapaita. Lauma, joka kutsui itseään Capital's Rock-nimellä, johtuen joukon Pomosta, jonka nimi oli Capital's Rock, koostui pelkästään saksanpaimenkoirista, doobermanneista ja muutamasta muusta vahtikoirarodusta. Heistä pieni Shikoku-pentu mahtoi olla huvittava. Lauma kuitenkin otti nartun laumaan, mutta vain väliaikaisesti. Vain pariksi kuukaudeksi, sitten hän saisi häädön. Setä kertoi Yokaille kaiken minkä tiesi pennun isästä. Heidän isänsä oli kuulemma ollut urhea ja oikeudentajuinen, mutta vähän liian vastuuton. Siksi hän oli pennut hukannutkin. Setä ei tiennyt uroksen nimeä, sillä uros oli sen vaihtanut, mutta joskus hänen nimensä oli ollut Farao.
Emostaan Yojo ei saanut keneltäkään kuulla.
Laumassa oli rankkaa, sillä säännöt olivat kovia ja rangaistukset vielä kovempia. Monesti Yokai sai siellä löylytyksen johtajalta, eli Sedän velipuolelta.
Esimerkiksi hänen takajalkansa arpi tuli, kun johtaja suuttui ja heitti pennun päin vanhaa autiotaloa. Yokai lensi sisään ikkunasta ja hänen takajalkansa raapiutui pahasti rikkinäisen ikkunan terävää reunaa vasten.
Otsan arpi tuli silloin, kun johtaja taas suuttui jostakin. Hän raapaisi Yokaita otsaan, mutta vain yksi kynsi teki jäljen. Sitten Capital's Rock suuttui ja heitti Yojoa puuhun, kunnes viha laantui. Siitä ei kuitenkaan tullut mitään muita merkkejä, kuin otsan arpi.
Ja niin siinä sitten kävi, neljän, viiden kuukauden ikäisenä Yokai erotettiin laumasta, ja Setä ja muut jäivät katselemaan loittonevan pennun perään.
Ja silloin juuri hän sai kolmannet arvet. Se oli kunnianosoitus, sillä Yokai oli läpäissyt laumakoulutuksen, ja olisi valmis liittymään laumaan, mutta kuitenkin hänen rotunsa esti sen.
Lauman johtaja järjesti kunnianosoitukseksi, ja jäähyväisiksi seremonian, ja kaikki oli mallillaan. Keskiyöllä, ja sopivasti täydenkuun yönä, oli viimeinen testi. Yokain täytyi kestää suuri kipu ääntämättä yhtään.
Capital's Rock asetti piikinterävät kyntensä oikeaan kohtaan Yokain kehossa, eli vähän lonkan yläpuolelle, ja painoi ne syvälle lihaan. Sitten hän veti ikuisesti näkyvät viillot pentuun. Sen jälkeen hän siveli Yokain korvat, kynnet ja hampaan pennun omalla verellä. Ja sitten Yokai sai nukkua yön, ja aamulla hänen pitäisi lähteä.
Yokai kulki päivin, illoin, aamuin, ja öin, päämäärättä eteenpäin, vakaasti päättäen että ei koskaan pysähtyisi. Vaan kuinka ollakaan...
Oli talvi. Yokai ei ollut syönyt moneen päivään, eikä hänellä ollut voimia enää jatkaa. Hän tuupertui maahan, ja siihen varmaan kuolisi. Joko jäätyisi, tai menehtyisi nälkään.
Ei olisi suurta mahdollisuutta että joku löytäisi hänet. Hän oli ollut yksin luonnossa ainakin kuukauden, eikä enää pysynyt päivissä perässä.


Muuta: Nimi tarkoittaa aavetta, kummitusta, sielua, henkiolentoa yms ja on Japania.
Yokai on Furin sisko. Kumpikaan vain ei tiedä sitä ainakaan vielä.

Suhteet:

Vastaus:

Hyväksytty!

-Glowe

Nimi: Iitu

05.02.2018 14:54
Furi

Muuta: https://www.flickr.com/photos/35827014@N07/4147724115/

Suhteet:

Rico// Ensimmäinen Yhteisön koira, jonka Furi tapasi. Pennun mielestä vanhempi uros on kiltti ja ymmärtäväinen, eikä se pennun toilailuista välitä. Furi ei ujostele Ricon kanssa, vaan uskaltaa koko ajan olla enemmän oma itsensä.

Alik// Furi on tavannut Komentajan vain hetkellisesti, mutta pääsääntöisesti jäi mieleen uroksen hieman pelottava ulkomuoto. Pennun silmissä Komentaja vaikuttaa siltä, kuin olisi syönyt kasan sitruunoita, tätä se ei kuitenkaan ääneen uskalla sanoa. Salaa Furi kuitenkin haluaisi tietää uroksesta enemmän.

Niyra// Herttainen narttu sai heti ison kasan pisteitä pennun silmissä, sillä se on ystävällinen ja kiltti. Furin mielestä Johtaja vaikuttaa todella mukavalta koiralta, joka jaksaa myös vastata pennun mieltä askarruttaviin asioihin.

Vastaus:

Lisätty.

-Glowe

Nimi: CrimsonLoki

30.01.2018 22:41
Nimi: Archane

Ikä: 3,5 vuotta (42kk)

Laji/Rotu: Koira (Itäsiperianlaika)

Skp: Narttu

Yhteisö: Yad

Asema: Kouluttaja

Isä: Tuntematon †

Emo: Zarya †

Jälkeläiset: -

Pelaaja: CrimsonLoki

Luonne: Archanen luonnetta dominoivat selkeästi kolme ominaisuutta: pirteys, avuliaisuus ja määrätietoisuus. Narttu on ottanut kuin tehtäväkseen auttaa muita Yhteisön jäseniä kaikin mahdollisin keinoin. Lähtökohtaisesti häntä ystävällisempää ja lempeämpää koiraa on vaikea löytää. Archane on kaikkea muuta paitsi kapeakatseinen ja häijy. Hän tutustuu kaikenlaisiin henkilöihin ennakkoluulottomasti ja innokkaasti. Narttu ei kuitenkaan ole loputtoman sinisilmäinen ja kiltti. Valehtelemista, koppavuutta ja ylimielisyyttä Rebecca ei voi sietää, eikä hänellä ole tapana peitellä tunteitaan. Pystykorva on kuitenkin aina valmis antamaan uuden mahdollisuuden nöyrän anteeksipyynnön jälkeen. Hänellä ei ole tapana vihoitella pitkään tai kantaa kaunaa.
Vaikka Archane onkin yksi mukavimmista koirista ei se tarkoita etteikö hän pakon tullen kävisi kynsin ja hampain toiseen kiinni. Näitäkin päiviä tulee, mutta ei onneksi niin usein.
Archane saattaa väsyneenä tai nälkäisenä olla kovinkin kiukkuherkkä, ja silloin tällöin epäonnistumiset voivat ajaa nartun hetkellisesti täysin epätoivoiseen ja turhautuneeseen tilaan.
Kouluttaja voi olla ystävänä kultaakin kalliimpi. Häneen jos keneen voi todella luottaa. Lähtökohtaisesti Archane on aina se rauhallisempi osapuoli, joka kuuntelee muita, mutta mitä syvällisempi ystävyyssuhde on kyseessä, sitä rentoutuneempi Archanekin voi olla. Jos narttu uskaltautuu kiusoittelemaan jotakuta, heittämään seurassa vitsejä tai yksinkertaisesti avautuu murheistaan, voi todella uskoa kuuluvansa hänen elämänsä tärkeimpiin henkilöihin.

Ulkonäkö: Archane on yleisvaikutelmaltaan voimakasrakenteinen, ja sen luusto on voimakas sekä lihakset ovat hyvin kehittyneet. Lanne lihaksikas ja hieman kaartunut. Nartun runko on hieman korkeutta pidempi. Archanen säkäkorkeus on noin 54cm. Jalat ovat voimakkaat, ja tassut pyöreät, sekä tiiviit. Turkki ei ole lyhyimmästä päästä, ja se on yllättävän sileää. Pohjavilla taas on todella tiivistä ja pehmeää, melkein kuin pumpulia. Turkki on pidempää rinnassa ja hännässä. Se on väriltään harmaa, mutta siinä on myös valkoista sekä vivahdus vaaleanruskeaa. Valkoista nartulla on korvien sisäosassa sekä poskissa josta se jatkuu kuonon sivuja pitkin leuan alle. Rintakehästä alkaa uusi valkoinen kohta, ja se peittää koiran vatsanalusen sekä jalkojen sisäosat. Archanen silmien päällä olevat pisteet ovat vaaleanruskeat samoin kuin kuonon päällä oleva karva kummaltakin puolelta harmaata väriä, joka loppuu vasta kirsun saavuttaessaan. Vaaleanruskeaa on myös jaloissa niiden etupuolella, ja oikeassa tassussa on valkoinen sukka.
Koiran häntä on kiertyneenä lanteelle, joka ojennettuna ulottuu kintereille asti. Pää on kiilanmuotoinen ja kallo-osa hieman leveähkö. Päätä koristaa kaksi suhteellisen teräväkärkistä, pystyä korvaa. Archane omistaa kauniit ovaalinmuotoiset, ruskeat silmät. Nartun kirsu on musta, ja polkuanturat ovat harmaat. Valkoiset, terävät hampaat, ja mustat tylpät kynnet.
Archanella on vasemman silmän päällä haalea arpi, joka ei näy kun ihan läheltä katsottuna. Myös nartun lavassa ja lantiossa on turkin peitossa olevia arpia. Pystykorva painaa lähemmäksi 30kg

Menneisyys: Narttu syntyi erään kaupungin laidalle Ukrainassa. Hän oli ainut pentu joka selvisi hengissä, kaksi muuta hänen sisaruksistaan kuoli heti syntymänsä jälkeen. Archanen isästä ei ollut tietoa, mutta se oli luultavasti ollut jokin kapinen kulkukissa. Zarya hoiti pienokaistaan hellästi, ja suojeli sitä kaikelta. Hän ei halunnut menettää ainoakaista pentuaan, joten he vaihtoivat pesäpaikkaa aina, jos joku kulkikin liian läheltä sitä.
Archanen ollessa vuoden ikäinen hyökkäsi isompi koira heidän pesäänsä. Zarya oli ollut metsästämässä ruokaa heille kahdelle, ja palatessaan oli kauhuissan nähnyt kuinka koira oli höykkyyttänyt hänen rakasta pentuaan. Zarya oli hyökännyt koiran kimppuun ja käskenyt haavoittuneen pennun juoksemaan karkuun. Ennen kuin Archane totteli hän kerkesi nähdä kuinka vihainen rakki tappoi hänen emonsa. Järkyttyneenä haavoittunut pentu pakeni kauaksi entisestä pesäpaikasta, niin kauaksi ettei se paha koira löytäisi häntä koskaan.
Narttu oli uupunut matkan teosta, muttei voinut pysähtyä. Viimein hän tuupertui keskellä metsää jonka jälkeen oli herännyt huoneesta jossa oli kissoja ja koiria. Koira kaksikko oli löytänyt tuupertuneen yksi vuotiaan, ja tuoneet sen Kartanolle turvaan.
Ja Kartanoon Archane sitten lopulta jäi liittyessään Yadiin.

Muuta: Narttu hallitsee sekä metsästämisen, että taistelemisen lähes kiitettävästi. Uiminenkin onnistuu, mutta se ei ole Archanen lempipuuhia. Sai arpensa kimppuunsa hyökänneeltä koiralta.
https://www.oululehti.fi/image-3.722278.78a7075b7e

Suhteet: -

Vastaus:

Jokunen nimi/kirjotusvirhe löyty kait, mutt mie korjaan. Hyväksytty! (Archane i s hot! :D)

-Glowe

Nimi: Iitu

30.01.2018 18:22
Nimi: Mystic "My"

Ikä: 3,5 vuotta (42kk)

Laji/Rotu: Koira/Tiibetinmastiffi

Skp: Narttu

Yhteisö: Yad

Asema: Kaartilainen

Isä: Vendetta (kuollut)

Emo: Nova

Jälkeläiset: Magical (kuollut)

Pelaaja: Iitu



Luonne: My on perusluonteeltaan ystävällinen ja itsevarma narttu. Se tulee yleensä kaikkien kanssa toimeen, vaikka uudet tuttavuudet voivat aluksi hieman pelätä sitä suuren koon vuoksi. My on enemmänkin hiljainen ja tarkkaavainen, eikä se mielellään jää rupattelemaan turhuuksia. Vieraita kohtaan My on aluksi hieman varautunut; onko kyseessä ystävä vai vihollinen? Narttu puhuttelee kaikkia yleensä lempeällä äänensävyllä, mutta suuttuessaan se ei pelkää murahtaa topakkaammin. Lempeästä äänestä huolimatta nartun äänessä on voimakkuutta ja esimerkiksi sen ulvonta kantautuu kauas.
My vaikuttaa aina olevan varma itsestään. Se ei mielellään näytä heikkouksiaan. Narttu on erittäin lojaali Yhteisöä kohtaan ja se keskittyy aina tehtäväänsä täydellä sydämellä. Sinisilmäisyyttä ei tällä koiralla ole, se on hyvin valpas ja rakentaa itse mielipiteensä jokaisesta vastaantulevasta, kuulopuheisiin My ei usko ollenkaan. Narttua ei pysty helposti huijaamaan, sillä se on hyvä tunnistamaan valheita.

Vartiointitehtävissä mastiffi on elementeissään. Sillä on tarkka hajuaisti ja hyvät vaistot. Koska My on oikealta silmältään sokea, se on tottunut luottamaan täysin muihin aisteihinsa. Se on aina valmis suojelemaan väkeä ja johtajia, eikä mikään vaikuta järkyttävän nartun mieltä. My haluaa aina toimia nopeasti, se ei mielellään jää kauan samaan paikkaan hengailemaan. Se ei turhia kysele, vaan tottelee mukisematta korkea-arvoisemman käskyjä. Nartulla on kuitenkin myös omat aivot ja se on oikein viisas. My viihtyy omissa oloissaan, mutta osaa toimia myös ryhmässä.

Tappelutilanteessa My ei vetäydy ilman hyvää syytä pois, vaan asettaa mielummin itsensä vaaraan, kuin että joku muu loukkaantuisi. My on erittäin voimakas ja suurikokoinen, jota se käyttää hyödykseen tappeluissa. My omaa valtavan itsevarmuuden, varsinkin hankalissa tilanteissa, ja sen kivunsietokyky on ihanteellinen. Rohkeutta koiralta ei ainakaan puutu. Se ei kuitenkaan turhaan käytä voimaa, vain tarpeen tullen.

Ulkonäkö: Alkukantaisen rodun mukaisesti My omaa paksun ja tuuhean karvapeitteen. Päällyskarva on hieman pehmeämpää, pitkää ja ilmavaa, joka pitää nartun säässä kuin säässä miltein kuivana, sillä turkki ei päästä paksumpaa ja tiheää pohjavillaa kastumaan. Turkkinsa ansiosta My pärjää säässä kuin säässä ulkona. My saattaa välillä nukkua sisätiloissa, mutta muuten nartun löytää pääsääntöisesti ulkoa, ympäristöä tarkkaillen. Väriltään narttu on musta, vaalein merkein. Vaaleampaa karvaa löytyy pääasiassa kuonon ympäriltä, leuan alta, rinnasta, sekä jalkojen sisäreunasta. Silmät ovat tummanruskeat, oikea astetta vaaleampi, sillä se on sokaistunut nartun ollessa nuorempi. Nartulla on kokomustat luppakorvat. Häntä on tumma, keskipitkä ja asettuu lepäämään selän päälle.

Turkin alta löytyy vankkarakenteinen ja muutenkin suurikokoinen koira. Sillä on suuret lihakset ja varsinkin tassut ovat erittäin isot. Korkeutta nartulta löytyy huimat 66 senttiä, mutta tukevan runkonsa takia se näyttää vieläkin suuremmalta. Voimakkuutensa takia My pystyy kantamaan ja nostamaan painavempiakin asioita, kuten suuria puunoksia, lautoja ja se jaksaa raahata yksinkin isokokoisempaa saalista. My käyttää isoa kokoaan myös taitavasti hyödykseen tappelun merkeissä. Paksun turkin ja nahan alle on vaikea päästä, joten kovin helppoa ei ole narttua satuttaa. Saatuaan hyvän otteen, sen hampaista on vaikea päästä enää irti, sillä koiralla on napakkaat leuat ja vahva purenta. Kovin nopealiikkeinen narttu ei kuitenkaan ole, eikä se pysty esimerkiksi kääntymään yhtä vilkkaasti kun pienemmät ja sirommat koirat. Fyysisesti My on hyvässä kunnossa, eikä narttu tunnu väsyvän juuri koskaan. Painoa nartulta löytyy 42 kiloa.

Menneisyys: My syntyi Yhteisön ulkopuolella, pienessä maalaiskylässä Ukrainan rajalla. Sen emo oli tavallinen kotikoira ja My rakasti suuresti pientä ihmisperhettään. Emoltaan My sai kuulla jännittäviä tarinoitaan isästään, johon Nova oli aikoinaan törmännyt. Uros kuului Yhteisöön ja oli siellä Arvokaartilaisen jäsen. Uroksen takia Nova ei kuitenkaan halunnut jäädä Yhteisöön, vaan palautui takaisin perheensä luokse. Matkan tuloksena syntyi kuitenkin vankkarakenteinen My.

Vuoden ikäisenä My halusi nähdä maailmaa enemmän. Se muisti emonsa kertomat tarinat metsän siimeksissä olevasta Yhteisöstä, ja päätti lähteä etsimään isäänsä. My törmäsi pieneen koiralaumaan, jotka opettivat sitä matkallaan saalistamaan oman ruokansa. Saapuessaan Yhteisön maille My jätti lauman taakseen ja löysi kuin löysikin sieltä isänsä. Vendetta oli hyvin arvostettu jäsen ja taitava taistelija. My ihaili isäänsä suuresti ja halusi kovasti kasvaa yhtä voimakkaaksi.
Kerran lauma koiria kokoontuivat lähteäkseen karhun perään, joka oli liikkunut vaarallisen lähellä Kartanon maita. Utelias My seurasi niitä vähän matkan päässä, sillä se halusi kovasti nähdä, miten isä hoitaisi tilanteen. Liian innokkaana My kuitenkin sotkeutui jahtiin ja nähdessään karhun, se jähmettyi paikoilleen. Karhun yrittäessä paeta koiralaumaa se hyökkäsi nuorukaisen kimppuun. Vendetta yritti pelastaa pentunsa, onnistuen, mutta se vahingoittui tappelussa vakavasti ja kuoli illalla saamiinsa vammoihin. Muistona tästä Myn oikea silmä vaurioitui, eikä se parantajien yrityksistä huolimatta enää ollut korjattavissa. Kahden vuoden iässä silmä sokaistui täysin.

Isän kuoleman jälkeen My kuitenkin päätti jäädä Yhteisöön. Ensin se toimi metsästäjänä, ja Mylle syntyi myös kaunis urospentu, joka kuitenkin kuoli synnynnäiseen sairauteen kolmen viikon ikäisenä. My unohti pentuhaaveensa ja siirtyi harjoittelijaksi, jossa se voimistui koko ajan. Koulutuksen jälkeen My sai liittyä Kaartilaiseksi, jossa sen pääasiallinen tehtävä on vartiointi, ja sillä tiellä My on edelleen.

Muuta: kuva myöhemmin

Suhteet:

Vastaus:

Hyväksytty! :3

-Glowe

Nimi: Iitu

24.01.2018 22:01
Nimi: Furi

Ikä: 0,5vuotta (6kk)

Laji/Rotu: Koira/Shikoku Inu

Skp: Uros

Yhteisö: Yad

Asema: Pentu

Isä: tuntematon

Emo: tuntematon

Jälkeläiset: -

Pelaaja: Iitu



Luonne: Furi on hyvin itsenäinen ja, ikäisekseen, suhteellisen fiksu tapaus. Pentu on aina ollut oman tiensä kulkija, eikä se mielellään ota käskyjä vastaan muilta. Furi saattaa alussa vaikuttaa ärsyttävältä ja ylimieliseltä kakaralta, mutta se on vain aina ollut uroksen selviytymiskeino; suojamuuri, jonka se on rakentanut lyhyen elämänsä aikana ympärilleen. Välillä Furi saattaa olla hieman äkkipikainen, ja se kiihtyy nollasta sataan sekunneissa, mutta se ei kuitenkaan koskaan esim. tappelisi ilman oikeaa syytä. Suurisuisen pennun pahe on kuitenkin ”sano ensin, mieti sitten”, jonka takia se saattaa joskus joutua liemeen. Kun tähän tutustuu paremmin, siitä kuoriutuu ystävällinen koira ja ainutlaatuinen ystävä, joka aidosti välittää muista. Sydänystäviä se ei kuitenkaan helposti saa. Furi on tottunut pitämään huolta itsestään ja oppimaan omista virheistään, se ei todellakaan ole mikään ”tottelen heti kun käsketään”-tapaus. Harvemmin uros kuitenkaan toistaa samaa virhettä kahdesti. Rohkea uros ei pelkää tappeluita, mutta se ei myöskään haastamalla haasta riitaa turhan takia. Furi on erittäin nopea ja vikkelä pentu, joka oppii myös nopeasti uusia taitoja. Vedestä tämä uros ei kuitenkaan pidä ollenkaan, ja se ei ole hirveän hyvä uimari. Sen keskittymiskyky saattaa toisinaan kuitenkin olla hieman huono; pentu on tottunut tarkkailemaan valppaasti ympäristöään, joten suurin osa keskittymisestä menee aina siihen. Furi on myös hieman huono puhumaan itsestään mitään, mutta se on aivan loistava kuuntelija. Furi on myös kuullut olevansa taitava metsästäjä, vaikka onkin vielä nuori.

Ulkonäkö: Furin tunnistaa sen tumman punaruskeesta karvapeitteestä, jonka rinnassa, mahassa ja hännän sisäpäässä on valkoista karvaa. Turkki on sillä vielä suhteellisen pehmeää, mutta varsinkin selän päällä on jo alkanut kasvamaan karkeampaa ja tiheämpää karvaa, joka kasvaa vielä pennun vanhetessa. Sillä on vankka ja voimakas ruumiinrakenne, sirot pystyt korvat ja kiertynyt, tuuhea häntä. Häntä lepää yleensä selkää vasten, mutta valpastuessaan se sojottaa suoraan taaksepäin. Furilla on erittäin vahvat takajalat, jonka ansiosta sillä on erinomainen hyppykyky. Furin silmät ovat erikoisen vaaleanruskeat, ja silmäluomien yläpuolelta löytyy kaksi valkoista täplää. Furilla on kapea, mutta lyhyt kuono, sekä terävät hampaat, ja sen leuat ovat erittäin vahvat. Näin ollen Furi omaa vahvan purennan, joten se pystyy helposti saalistamaan isompaakin saalista. Furi tappelee tarvittaessa, ja turvautuu silloin vikkelyyteensä ja nopeisiin liikkeisiin. Kivunsietokyky on uroksella hyvä, eikä se pelkää isompaakaan vastustajaa. Korkeutta siltä löytyy tällä hetkellä vaivaiset vajaa 40cm, mutta se kasvaa vielä. Furi kantaa itsensä kuitenkin suurella itseluottamuksella, jonka takia sitä luullaan usein vähän isommaksi. Uroksen vasen korva on myös ylhäältä haljennut kahtia, parin sentin pituudella. Tämä ei kuitenkaan vaikuta koiran elämään millään tavalla, vaan on enemmänkin kosmeettinen haitta. Painoa Furilta löytyy tällä hetkellä n. 15kg.

Menneisyys: Furi ei tiedä tarkalleen omaa menneisyyttään. Se jätettiin parin viikon ikäisenä yksin metsään, eikä sillä ole mitään muistikuvia emostaan. Se ei tiedä edes onko sillä sisaruksia olemassa, tai kuka isä on. Furin onneksi sen löysi ohikulkeva shibanarttu, joka otti pennun hoiviinsa ja näin ollen pelasti sen hengen. Furi pysyi varaemonsa perässä kuuden viikon ikäiseksi, mutta erään yöllisen myrskyn aikana ne kadottivat toisensa. Furi odotti maltillisesti samassa paikassa useita päiviä, mutta narttua ei enää näkynyt. Nälkä, jano ja kylmyys pakotti pennun liikkeelle, ja sen jälkeen se onkin vaeltanut yksinään ja oppinut selviytymään hengissä rankoissakin olosuhteissa. Uros oppi luottamaan vain itseensä. Koiran vasen korva on ylhäältä halki, mutta uroksella ei ole mitään muistikuvaa, mistä arpi on saanut alkunsa, tämä siis tapahtui todennäkösesti pennun ensimmäisten elinviikkojen aikana. Furi on matkallaan tavannut myös muita koiria, mutta yksikään ei ole saanut pentua asettumaan aloilleen, vaan Furi on aina jatkanut vaeltamistaan. Ehkä se jonain päivänä löytää itselleen paikan, jota kutsua kodiksi.

Muuta: Furin nimi kuvastaa avoimuutta ja vapautta.

Suhteet:

Vastaus:

Et ehkä ole roolipelannut kauaa, mutta kirjoitat selkeästi hyvin, jopa paremmin kuin useat vuosia pelanneet! Hakemuksesi on todellakin hyväksytty, tässä oli kaunista tekstiä luettavaksi. Tervetuloa Iitu ja Furi, tulehan Iitu vierailemaan chatissa, niin pääset juttelun kautta perille pelin tämän hetkisestä menosta, vuorokauden ajasta, säästä yms.

-Glowe

Nimi: CrimsonLoki

18.01.2018 23:34
Nimi: Cole
Ikä: 0 vuotta (5kk)
Laji/Rotu: Kissa (Sekarotuinen norjalainen metsäkissa)
Skp: Kolli
Yhteisö: Auony
Asema: Pentu
Isä: Oriel
Emo: Ava
Jälkeläiset: -
Pelaaja: CrimsonLoki

Luonne: Cole on luonteeltaan osin samanlainen kuin sisarensa Cora. Uteliaisuus oikein loistaa nuoren kollin silmissä, ja hänestä on valtavan kivaa tutkia uusia asioita sekä paikkoja. Cole on leikkisä, ja olisikin aina valmiina touhuamaan sisaruksiensa, ja muiden pentujen kanssa. Mieluiten Cole leikkisi muiden kollipentujen seurassa, mutta on omien siskojenkin seura ihan kivaa. Pentu ei jaksa olla kauaa paikoillaan tekemättä mitään, vaan sen on pakko päästä tekemään jotain hauskempaa kuin paikoillaan istuminen. Colella on huono tapa möläyttää kaiken, mitä sylki suuhun tuo eivätkä kaikki katso sitä oikein hyvällä. Nuori kissa on vilkkauden perikuva eikä tätä saa helposti aloilleen, saatikka sitten nukkumaan. Vihreäsilmäinen pörröpallo on uhkarohkea, sekä tyhmänrohkea, veijari joka useasti tekee jotain typerää tai vaarallista. Koskaan ei voi tietää, mitä tämän huimapäisen pennun mielessä liikkuu. Nuorin pentu tykkää kuunnella jännittäviä tarinoita seikkailuista sekä raaoista taisteluista. Joskus isona Cole haluisi olla Varapäällikkö josta sitten voisi nousta Päälliköksi. Isot haaveet niin pienellä pennulla. Cole osaa useasti olla todella itsepäinen, eikä tottele tai kuuntele ketään. Korkeimmissa asemissa kuten Johtaja, Päällikkö yms. olevia kuitenkin yrittää totella mukisematta. Kolli on välillä, päivästä riippuen, herkästi suuttuva, joten tällöin kannattaa antaa Colen olla omissa oloissaan. Cole on siinä mielessä arvaamaton, koska hän saa välillä, ei onneksi kovin usein, kovia tunteiden purkauksia jolloin hän on joko todella vihainen tai todella surullinen tai jopa jotain niiden väliltä. Riehakas pentu osaa halutessaan olla oikein herttainen ja ystävällinen kaikille Yhteisön jäsenille. Colella riittää itsevarmuutta, ja hän haluaa tulla isompana tunnetuksi ja kunnioitetuksi. Pentu kunnioittaa suunnattomasti koiria, koska ne ovat yleensä iso kokoisempia kuin kissat, joten ovat siis voimakkaampia kuin kevyehköt katit.

Ulkonäkö: Pentu on ruumiinrakenteeltaan hieman siro ja notkea, mutta kasvamisen myötä siihen tulisi kollimaista jäntevyyttä. Colen pörröisen turkin pohjaväri on pikimusta. Turkki on laadultaan pehmeää muttei kovinkaan tiivistä, eikä se suojaa niin hyvin kylmältä. Kiiltävän mustassa turkissa on kuitenkin valkoisia merkkejä. Kollin korvat ja hännänpää ovat vitivalkoiset, ja niskasta lähtee ohut, valkoinen siima joka päättyy hännäntyveen. Turkki on pidempää niskassa, kaulassa, reisien takana ja hännässä. Colen pörröistä päätä koristaa kaksi ovaalin muotoista, kirkkaanvihreää sielun peiliä. Pupillin ympärys on kuitenkin tummansininen. Teräväkärkiset, ja ylös kiinnittyneet korvat ovat isohkot sekä pörröiset. Viikset ovat pitkät ja väriltään valkoiset. Colen polkuanturat ovat pehmeät, ja tummanharmaat samoin kuin kollin kirsu. Kynnet sekä hampaat ovat valkoiset, ja neulan terävät.
Colesta pitäisi tulla vanhemmaksi kasvaessaan suhteellisen isokokoinen n. 6kg painava, ja säkäkorkeuden pitäisi tällöin olla n. 26cm.

Menneisyys: Syntyi neljän pennun pentueeseen, mutta yksi hänen sisaruksistaan syntyi kuolleena. Cole on nuorin kolmesta pennusta. Pennut kasvoivat kovaa vauhtia ja pian he jo vipelsivät ympäriinsä. Paitsi Cara, koska hän oli pentueen ujoin. Cole ja Cora sen sijaan alkoivat käydä päänvaivaksi vanhemmilleen. Välillä utelias kaksikko saattoi lähteä pienille seikkailulle. Koko perhe asuu rauhassa Kartanossa. Oriel, pentujen isä, on Klaanilainen joka tekee vähän kaikenlaisia töitä, ja Ava, pentujen emo, oli ennen emoksi joutumista ollut Parantajaoppilas. Cole odottaa jo malttamattomana, että pääsisi opettelemaan metsästämistä, ja muita mielestään siistejä juttuja.

Muuta: Kuva tulee myöhemmin.

Suhteet: -

Vastaus:

Upea hakemus! Hyväksytty! ^^

-Glowe

Nimi: Meikäläinen

17.01.2018 07:42
//tässä vähä "scarympaa" tekstiä xD

Nimi: Dovan

Ikä: n. 4 v (89 kk)

Laji/Rotu: koira (karjalankarhukoira)

Skp: uros

Yhteisö: Luopio

Asema: -

Isä: Delta

Emo: Crash

Jälkeläiset: -

Pelaaja: Meikäläinen

Luonne: Kun Dovan oli vielä yhteisön jäsen, oli hän varmasti kaikkein kunnianhimoisin, vaarallisin ja julmin, kaverinsa Roerigin ohella. Karkotus yhteisöstä vain pahensi uroksen luonnetta. Tästä tuli katkerampi, erittäin kostonhimoinen ja erittäin julma.

Dovan on aina ollut erittäin julma ja kostonhimoinen. Hän ei anna anteeksi, ja rankaisee mielellään mahdollisimman kivuliaasti. Uros tai ei kannata uhmata tai ärsyttää vähääkään. Siitä seuraa mahdollisimman tuskallinen ja hidas kuolema, riippuen mitä on sanonut tai tehnyt.

Vaikka Dovan olisi hallitsemattoman raivoissaan, hän hillitsee itsensä kuitenkin täysin. Siinä mielessä, että osaa suorittaa mestauksen kylmäverisesti ja laskelmoivasti, nauttien toisen tuskasta. Periaatteessa Dovan on täysi sadisti, peto.
Mikäli joku loukkaa urosta, seuraa välitön tappelu, joka loppuu vasta kun vastapuoli kiljuu tuskasta.
Dovan inhoaa kaikkea söpöä, pörröistä, ja pehmoista. Hän pyrkii tuhoamaan kaiken sellaisen, mieluiten heti. Dovan ei koskaan luovuta.

Hän osaa olla erittäin lempeä, kohtelias ja rakastettava, jos tahtoo. Silloin Dovan on oikea hurmuri. Usein tätä ei jatku kuin pari lausetta, ja se johtaa huutoon ja moniin ikävien asioihin. Dovan osaa leikitellä toisten tunteilla, leikkiä heidän ajatuksillaan, siinä määrin, että saa heidät luottamaan itseensä yhä uudelleen, ja antamaan anteeksi, tottelemaan...
Dovan ei välitä nartuista. Hänestä nartut ovat ainoastaan tarpeellisia petikumppaneina ja kiima-aikana. Dovan on sitä mieltä, että nartut ovat heikkoja, heitä täytyy ojentaa, näyttää kaapin paikka, ja olla väkivaltainen, jotta nämä tottelevat.
Dovan on erittäin ylpeä ja huomionhaluinen, ja pyrkii keskipisteeksi millä vain tavalla.
Voisi sanoa, että uroksella on pakkomielle olla mahdollisimman vaikea ja ärsyttävä.


Ulkonäkö: korkeudeltaan 57 cm:n kokoinen Dovan on mustavalkoinen karjalankarhukoira. Hän painaa noin 26 kg.
Ruumiinrakenteeltaan hän on keskikokoinen, jäntevä ja melkein neliömäinen: korkeus ei ole paljoa rungon pituutta suurempi. Turkki on tuuhea ja kaksikerroksinen, kuten pohjoiselle pystykorvalle sopii: pehmeää pohjavillaa peittää karkeahko ja suora päällyskarva. Karva on pidempää kaulassa, selässä ja reisien takaosassa. Hänellä on selvärajaisia valkoisia merkkejä kaulassa, päässä, rinnassa, vatsassa ja raajoissa.

Koiran pää on edestä katsottuna kolmionmuotoinen, kirsu suuri ja musta. Silmät ovat ruskeat, kylmät ja keskikokoiset. Pystyt, keskikokoiset korvat ovat kiinnittyneet verrattain ylös. Purenta on leikkaava ja tiivis. Keskipitkä ja ylös kiinnittynyt häntä kaartuu kippuraksi selän päälle. Se koskettaa runkoa kärkiosallaan sivulla. Dovan liikkuu mieluiten laukkaamalla. Liikkeet ovat kevyet ja vaivattomat.

Dovan omaa lihaksikkaan kehon, jossa lihakset erottuvat kohtalaisen hyvin pitkähkön karkean turkin alta. Dovan on hyvä juoksemaan, ja hän on hyvin nopea. Nopeiten hän juoksee spurteissa, jotka ovat 50 - 150 metriä, mutta koira osaa juosta nopeasti pitkiä ja lyhyitä matkoja. Dovanilla on hyvä kunto, ja hän jaksaa liikkua kauan. Dovan omaa hyvät refleksit. Hän on nopea reagoimaan tilanteessa kuin tilanteessa, eikä jähmety paikoilleen ihmettelemään.
Hän on mm. hyvä juoksemaan, ja hän on taitava hyppäämään. Piiloutuminen ei ota sujuakseen.
Uroksella on vielä melko tuore, muttei vakava haava rinnassa.


Menneisyys: Dovan syntyi erakkona. Se syntyi pentueeseen, jossa oli hänen lisäkseen vain veli, Data. Pennut olivat ihan avuttomia, sulkeutuneita ja pelokkaita, johtui varmaan siitä, että heidän isänsä oli niin väkivaltainen Crashille silloinkin kun tämä kantoi. Joka tapauksessa, pennuista vanhempi, Dovan, joutui Deltan raivonpuuskien kohteeksi, sen jälkeen kun heidän emonsa kuoli, ja isukilla ei enää ollut Crashia nyrkkeilysäkkinä. Koko kahden vuoden ajan etenkin Dovan joutui joka päivä kestämään isänsä taholta tulevaa raivoa, väheksyntää, ja aggressiivisuutta. Vanhempi pentu oli jo pitkän aikaa hiljaa sisällään alkanut syvästi vihata isäänsä, ja joku päivä nuori uros naksahti, ja hyökkäsi isänsä kimppuun tappaen tämän. Jälkikäteen Dovan ei katunut ollenkaan. Siinä kaksikon vielä tapellessa, Data hermostui ja lähti pakoon, juuri väärällä hetkellä. Dovan oli saanut homman päätökseen, ja raivostui Datalle lähtien tämän perään. Oli vaikea arvata mitä kävi...
Jo pentuna Dovan oli nopea, ja hän sai kaikki kiinni, jos halusi tosissaan. Vielä raivon siivittämänä kun Dovan oli, monikaan ei 'päässyt hänen näpeistään pakoon.'
Dovan ei koskaan ole katunut mitään.
Vielä samana päivänä, kun Dovan oli tehnyt mitä oli tehnyt, Yadin Kaarti löysi hänet. Dovan yritti hyökätä heidän kimppuunsa monta kertaa, ja onnistuikin vahingoittamaan useita. Kaarti vei hangoittelevan nuorukaisen Kartanoon, ja Dovanin rauhoitutua pari päivää lokerossa, ja ymmärrettyään parhaan, hän sai luvan liittyä Yadiin, ja Dovan otti kutsun vastaan enempiä kiinnittelemättä.
Yhteisössä Dovan kiinnitti huomiota Niyraan, ja yritti monta kertaa vikitellä tätä. Hän rukoili, uhkaili, vakuutteli, ja yritti hurmata hänet useaan otteeseen. Niyrasta tuli hänelle melkein pakkomielle. Ei välttämättä siksi, että olisi erityisemmin narttua rakastanut, vaan siksi, että tämä oli hurmaava, korkeassa asemassa, ja vaikeasti saavutettavissa. Hoksatessaan, ettei hänellä ole Niyraan mitään mahdollisuuksia, alkoi uros jopa vihata tätä. Hän niskuroi, uhitteli, ja oli mahdollisimman hankala, ja muuttui jopa aggressiiviseksi.
Vähitellen Dovan alkoi inhoamaan myös Alikia. Olihan uros hyvässä asemassa, ja hän oli Johtajalle niin läheinen. Ja muutenkin Alik oli Dovanista erittäin ärsyttävä.
Kun Dovan ensimmäisen kerran tapasi Desafion, hän inhosi koiraa siitä pitäen.


Muuta: Dovan on entinen npc-hahmo. Kun se oli sellainen, hän koitti kaverinsa Roerigin kanssa saada Desafio luopumaan Varakomentajan paikasta, ja ehdottamaan Roerigiä tilalle. Kun hän ei suostunut, kaksikko uhkaili Desafioa. Desafio kuitenkin pääsi pakoon, ja kerrottuaan kaikille mitä tapahtui, karkuun lähteneiden Dovanin ja Roerigin perään lähdettiin.

Suhteet:

Rayo: Rayoa Dovan ei niin hyvin tunne, mutta on varma ettei nöyryyttävän pienestä ja heikon näköisestä shibasta pitäisi. Etenkään kun tuo oli Apulaisjohtaja.

Desafio: tätä koiraa Dovan vihaa kaikkein eniten. Desafio ensinnäkin on hauska, suosittu ja pidetty, tämä on Niyralle, Alikille ja Rayolle suht läheinen, ja belggari on liian itsepintainen. Lisäksi hän pilasi Dovanin ja Roerigin suunnitelman, ja pääsi vielä pakoon. Siinä samalla hän onnistui aiheuttamaan Dovanin ja Roerigin karkoittamisen, vahingoitti ja loukkasi Dovania, ja onnistui pääsemään Varakomentajaksi Roerigin sijaan.

Alik: kuten kaikkia muitakin, Dovan inhoaa myös Alikia, eniten ehkä siksi, että tämä on Komentaja, ja että hän on Johtajalle läheinen.

Niyra: Dovan vihaa sitä ystävällistä ja oikeamielistä narttua miltei yli kaiken. Hän haluaa nolata Johtajan, ja niskuroida, ja tehdä tämän elämän erittäin, erittäin vaikeaksi. Kuitenkin Dovan tahtoisi Niyran kumppanikseen, ja on aihetta epäillä, että nartusta on tullut tälle pakkomielle.

Kaikki Yhteisöön kuuluvat: Dovan vihaa heitä kaikkia syvästi, ja on vannonut että hankaloittaa heidän kaikkien elämää miten vain voi, ja enemmänkin.

//hakemuksesta tuli lyhy ja tosi outo, toivottavasti kelpaa. .. xD

Vastaus:

Saanen sanoa ettei tämä hakemus ole lyhyt tai outo, vaan hyväksytty. ;D

-Glowe

Nimi: Rengarara

11.01.2018 22:58
Nimi: Cora
Ikä: 0 vuotta (5kk)
Laji/Rotu: Kissa/Sekarotuinen Norjalainen metsäkissa
Skp: Naaras
Yhteisö: Auony
Asema: Pentu
Isä: Oriel
Emo: Ava
Jälkeläiset: -
Pelaaja: Rengarara

Luonne: Cora on loputtoman utelias, villisieluinen haaveilija. Sitä kiinnostaa Kartanossa seikkailu sata kertaa enemmän kuin emon höpinät jostain yrteistä. Se ei aina jaksaisi kuunnella emonsa varoituksia Kartanon ulkopuolisista vaaroista. Sen sijaan isäänsä se jaksaa kuunnella. Coran mielestä isän jutut ovat mielenkiintoisia etenkin silloin, kun isä erehtyy kertomaan jonkin jännittävän tarinan metsien sopukoista. Toisille kissoille puhuessaan Cora jaksaa yleensä kuunnella, koska isä on kertonut kuuntelun olevan hyvä taito.

Coran haaveena on tulla isona kissana seikkailijaksi. Se haluaisi nähdä maailmaa tutun alueen ulkopuolella ja tehdä tutkimusretkiä. Kissan unelma ei ehkä ole kaikkein todenperäisin tai kehittämiskelpoinenkaan, vaikka mielikuvitusta siitä ei puutu.

Kissanpennulla on perheensä lisäksi muutama hyvä ystävä, joiden kanssa se leikkii ja temmeltää. Cora on pikkuisen ujo energisestä luonteestaan huolimatta, ja viihtyy siksi paremmin jo ennestään tuttujen seurassa. Cora ei ole kovin ennakkoluuloinen, joten se suhtautuu vieraisiin kissoihin ja koiriin myönteisesti. Isot koirat saattavat aluksi pelottaa sitä, joten Cora voi vältellä niille puhumista.

Ulkonäkö: Mustaakin mustempi pörröinen karvapallo voi olla vaikea erottaa pimeässä. Yön tummissa varjoissa Cora kykenee liikkumaan huomiota herättämättä ja katseita kääntämättä. Valoon astuessaan kiiltävä musta pallo kuitenkin huomataan heti. Kirkkaan vihreät silmät kääntyilevät sinne tänne, kun kissanpentu tutkii uusia ihmeellisiä asioita. Hetken mielijohteesta Cora venyttää pitkänomaista runkoaan. Se työntää vahvat pyöreät tassunsa eteenpäin. Pörröinen häntä, yönmusta sekin, heilahtelee puolelta toiselle katin hypätessä laatikon päälle. Parikiloinen pieni pentu on ketterä ja hyvä hyppimään. Vaikka ponnistusvoima ei riitäkään vielä kuuhun asti, on yritys kova. Coran turkki on keskipitkä, tiheä ja erittäin pehmeä. Sen pää on kolmionmallinen, korvat ovat teräväkärkiset ja kiinnityskohdastaan suuret. Corasta odotetaan kasvavan hyvin samantyyppinen kuin emostaan, eli suhteellisen suurikokoinen ja vahvarakenteinen kissa. Sitä ei tiedä, kasvaako pennulle vielä yhtä pitkät viiksetkin kuin emolleen, jonka viiksistä todella mittaa löytyy.

Menneisyys: Cora syntyi neljän pennun poikueessa Kartanon kolmanteen kerrokseen. Neljästä pennusta kyseinen kissimirri putkahti maailmaan ensimmäisenä, selvästi kaikkein innostuneimpana pääsemään ulkomaailmaan. Yksi pennuista ei selviytynyt, vaan oli kuollut jo ennen synnytystä.

Ensimmäisten elinviikkojensa ja kuukausiensa aikana Cora alkoi olla päänvaivaksi vanhemmilleen. Pentu juoksi, hyppeli ja tuhisi sekä kehräsi jokaiselle näkemälleen kissalle, koiralle, tuolinjalalle tai koivupuulle. Sen mielikuvitus ja loppumaton into saivat sen harhailemaan turvallisesta 3. kerroksesta Kartanon muihin osiin ja pihalle. Coran sisko Cara on huomattavasti rauhallisempi, varautunut ja ujo, joten monta monituista kertaa se varoitti Coraa ja uhkasi kertoa vanhemmilleen. Silloin Cora piti sitä tietenkin ilonpilaajana, ja ehkä edelleen vähäsen. Pentueen kolmas ja ainoa kollipentu Cole on sen sijaan vähintään yhtä leikkisä kuin Corakin, ja lähtee joskus mukaan siskonsa juttuihin. Yleensä Cole kuitenkin leikkii muiden kollipentujen kanssa, joten Cora usein tyytyy siskonsa seuraan.

Coran molemmat vanhemmat ovat elossa ja elävät Kartanossa. Emo Ava viettää eniten aikaa 3. kerroksessa muiden emokissojen- ja koirien kanssa. Ava oli ennen emoksi päätymistä Parantajaoppilas, joka ei ehtinyt kouluttautua valmiiksi. Nähtäväksi jää, tuleeko siitä vielä jonakin päivänä täysivaltainen Parantaja. Sen sijaan Coran isä Oriel, jota Oriksi kutsutaan, on Klaanilainen ja tekee työtään sekä Kartanossa että sen ulkopuolella.

Muuta: Kuva (http://trostlos.weebly.com/cora-the-cat.html)

Suhteet: -


// Tässä korjailtu hakemus! Lisäsin menneisyys-kohtaan Avasta myös pienen pätkän lisää :) Päädyin Vallattuun muistaakseni Dragon Age Estate -sivuston kautta kun seikkailin virtuaalitalleilla. Teidän mainostus oli kyllä hyvä ja sai ainakin mut kiinnostumaan ja klikkaileen tänne

Vastaus:

Noniin, nyt tämä on hyväksytty. ^^ Tervetuloa Cora ja Rengarara!
Kiitoksia mainoskehuista by the way, sekä vastauksesta kymysykseeni aiemmassa vastauksessa. ^^

-Glowe

Nimi: Rengarara

11.01.2018 16:54
Nimi: Cora
Ikä: 0 vuotta (5kk)
Laji/Rotu: Kissa/Sekarotuinen Norjalainen metsäkissa
Skp: Naaras
Yhteisö: Auony
Asema: Pentu
Isä: Oriel
Emo: Ava
Jälkeläiset: -
Pelaaja: Rengarara

Luonne: Cora on loputtoman utelias, villisieluinen haaveilija, jota kiinnostaa Kartanossa seikkailu sata kertaa enemmän kuin emon höpinät jostain yrteistä. Se ei aina jaksaisi kuunnella emonsa varoituksia Kartanon ulkopuolisista vaaroista, mutta isäänsä se jaksaa kuunnella. Coran mielestä isän jutut ovat mielenkiintoisia, ja etenkin silloin, kun isä erehtyy kertomaan jonkin jännittävän tarinan metsien sopukoista. Toisille kissoille puhuessaan Cora jaksaa yleensä kuunnella, koska isä on kertonut kuuntelun olevan hyvä taito.
Kissanpennulla on perheensä lisäksi muutama hyvä ystävä, joiden kanssa se leikkii ja temmeltää. Cora on pikkuisen ujo energisestä luonteestaan huolimatta, ja viihtyy siksi paremmin jo ennestään tuttujen seurassa. Cora ei ole kovin ennakkoluuloinen, joten se suhtautuu vieraisiin kissoihin ja koiriin myönteisesti.

Ulkonäkö: Mustaakin mustempi pörröinen karvapallo voi olla vaikea erottaa pimeässä. Yön tummissa varjoissa Cora kykenee liikkumaan huomiota herättämättä ja katseita kääntämättä, mutta valoon astuessaan kiiltävä musta pallo huomataan heti. Kirkkaan vihreät silmät kääntyilevät sinne tänne, kun kissanpentu tutkii uusia ihmeellisiä asioita. Hetken mielijohteesta Cora venyttää pitkänomaista runkoaan ja työntää vahvat pyöreät tassunsa eteenpäin. Pörröinen häntä, yönmusta sekin, heilahtelee puolelta toiselle katin hypätessä laatikon päälle. Parikiloinen pieni pentu on ketterä ja hyvä hyppimään, vaikka ponnistusvoima ei riitäkään vielä kuuhun asti. Coran turkki on keskipitkä, tiheä ja erittäin pehmeä. Sen pää on kolmionmallinen, korvat ovat teräväkärkiset ja kiinnityskohdastaan suuret.

Menneisyys: Cora syntyi neljän pennun poikueessa Kartanon kolmanteen kerrokseen. Neljästä pennusta kyseinen kissimirri putkahti maailmaan ensimmäisenä, selvästi kaikkein innostuneimpana pääsemään ulkomaailmaan. Yksi pennuista ei selviytynyt, vaan oli kuollut jo ennen synnytystä.

Ensimmäisten elinviikkojensa ja kuukausiensa aikana Cora alkoi olla päänvaivaksi vanhemmilleen. Pentu juoksi, hyppeli ja tuhisi sekä kehräsi jokaiselle näkemälleen kissalle, koiralle, tuolinjalalle tai koivupuulle. Sen mielikuvitus ja loppumaton into saivat sen harhailemaan turvallisesta 3. kerroksesta Kartanon muihin osiin ja pihalle. Coran sisko Cara on huomattavasti rauhallisempi, varautunut ja ujo, joten monta monituista kertaa se varoitti Coraa ja uhkasi kertoa vanhemmilleen. Silloin Cora piti sitä tietenkin ilonpilaajana, ja ehkä edelleen vähäsen. Pentueen kolmas ja ainoa kollipentu Cole on sen sijaan vähintään yhtä leikkisä kuin Corakin, ja lähtee joskus mukaan siskonsa juttuihin. Yleensä Cole kuitenkin leikkii muiden kollipentujen kanssa, joten Cora usein tyytyy siskonsa seuraan.


Coran molemmat vanhemmat ovat elossa ja elävät Kartanossa. Emo Ava viettää eniten aikaa 3. kerroksessa muiden emokissojen- ja koirien kanssa. Sen sijaan Coran isä Oriel, jota Oriksi kutsutaan, on Klaanilainen ja tekee työtään sekä Kartanossa että sen ulkopuolella.

Muuta: Kuva (http://trostlos.weebly.com/cora-the-cat.html)

Suhteet: -

Vastaus:

Hyvä hakemus. ^^ Muutama lause puuttuu ulkonäöstä ja luonteesta. (Alkaa isolla kirjaimella ja loppuu lopetusmerkkiin, kuten pisteeseen, kysymsmerkkiin tai huutomerkkiin, pilkku ei lopeta lausetta). Puuttuvat lauseet saat varmasti kasaan pätkimällä pidempiä lauseita hakemuksessa. Esimerkiksi:

"Cora on loputtoman utelias, villisieluinen haaveilija, jota kiinnostaa Kartanossa seikkailu sata kertaa enemmän kuin emon höpinät jostain yrteistä."

Yksinkertaisesti kahteen lauseeseen lyhennettynä: "Cora on loputtoman utelias, villisieluinen haaveilija. Sitä kiinnostaa Kartanossa seikkailu sata kertaa enemmän kuin emon höpinät jostain yrteistä."

Lisäpituutta saat luonteeseen myös kertomalla vaikka miten Cora suhtautuu koiriin, tai aikuisiin, mistä se yleensä pitää tai ei pidä tai onko sillä jotain haavetta.
Ulkonäössä voit kertoa vaikkapa kynsien värin, ja spekeloida siitä, onko Corasta tulossa isokokoinen, voimakas yms aikuisena?
Täydennä ulkonäköä ja luonnetta, menneisyys on ok ^^

Miten muuten löysit tänne Vallattuun? Niin, ja mikä Avan asema oli ennen emoksi päätymistä?

-Glowe

©2018 Vᴀʟʟᴀᴛᴛᴜ ᴿᵖᵍ - suntuubi.com