Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK

Peli

Chatti

 

Pelimerkit

Kirjoita roolin alkuun hahmosi nimi ja lauma.
Vieraskirjan nimi-kohtaaan laita oma nettinimesi.
"Puhe"
*Ajatukset joko näin* tai sulauta muutoin tekstiin.
Tekeminen ilman merkkejä.
Rooliminen on vapaasti valittavissa minä-,
ja hän-kertojista sekä preesens-, ja imperfektimuodoista.
Käytä kappalejakoja, jotta teksti olisi selkeämpää.

Mainostetaan Vallattua, jotta pelaajia saadaan lisää. Kopioitavan mainostekstin löydät tämän linkin takaa, muista laittaa myös sivuston osoite.

>> Peliuutiset <<

:: Erotusuhka ::

 << <  4  5  6  7  8  9  10  > >>  [ Kirjoita ]

Nimi: Glowe

22.04.2018 09:45
Rico - Yad

Furin omilleen päästämisen miettimisestä tullut pieni murheellisuuden huntu katosi pian, kun Furi vastasi. Varsinkin viimeiset sanat pistivät mukavasti Ricon korviin. Koti. Furi oli ainakin Ricon muistin mukaan kutsunut Kartanoa ensimmäisen kerran kodiksi. Lempeä hymy nousi noutajan kasvoille.
"En tietenkään lähde", se vastasi ja katsoi kun Furi lähti suuntaamaan yleisöä kohti. Parasta pysyä lähellä ihan varmuuden vuoksi, ja vilkaista välillä miten pennulla meni. Rico ei halunnut että kukaan yhteisöläinen puolitahattomasti säikäyttäisi tuon mukulan, tai olisi Furille ilkeä tai jotain sellaista. Rico lähti kaartamaan yleisön myötäisesti, ja huhuili Yokaita, vilkuillen välillä kumminkin Furin suuntaan.

Nimi: Täysikuu

22.04.2018 08:10
O'Zar Flagaza - Auony

Kylkeäni alkaa kylmätä kun makoilen pökertyneenä maassa. Aukaisen silmäni hämmentyneenä ja näen Niyra-rouvan kasvot vierelläni(?). Kun olin pökertynyt maahan, olin kuullut huolestunutta ja äkäistä puhetta. Ilmeisesti Mitra ja Creeta olivat käyneet täällä. Nostan päätäni varovasti.
"Pyörryinkö minä? Äh, mitä tapahtui?", Kysyn Johtajalta. Hyrr, onpa kylmä. Päätä tykyttää ja hengittäminen on jotenkin hidasta ja vaikeaa.
"Missä Rico? Furi? Onko Yokai löytynyt?" Miukaisen vielä ennen kuin lasken taas pääni maahan. Tuntuu kuin se halkeaisi, mutta keskityn hengittämiseen joka on yhä vaikeaa. Odotan Johtajan vastausta.

Nimi: Iitu

21.04.2018 22:57
Furi - Yad

Hermostuneisuus hiipii hitaasti ylitseni Ricon ehdottaessa, että menen katsomaan jahtia sillä aikaa kun noutaja etsii tassuihinsa toisen shikokupennun. Minäkö ihan yksin?! Ei ei ei. Väkijoukko on jo hivuttautunut katsomaan jahtia uudelleen ja mulkoilen hieman siihen suuntaan. En minä tuonne halua mennä yksin, mutta samalla haluan kyllä nähdä jahdin. Luimistan hieman korviani. Tyhmä Yokai, joka katoaa tuolla tavalla. Minulle ei tule edes mieleen, ettei se ole nartun vika millään tavalla, hetki sitten olimme kaikki jakaantuneet eri paikkoihin. Se ei kuitenkaan lohduta ollenkaan, mutta reippaana hymyilen Ricolle ja kätken kaiken, mitä oikeasti ajattelen.
"Selvä, olen ihan tuossa noin, kyllä minä pärjään", vakuutan noutajalle ja heilautan epämääräisesti päätäni hieman väkijoukon reunan suuntaan.
Siellä on varmasti joku paikka, mistä näkisin hyvin, ilman, että kukaan väkijoukosta söisi minut iltapalaksi, kun jahdissa näköjään vähän kestää. Sitäpaitsi olen varma siitä, että pärjäisin. Olenhan minä nyt herranjestas ennenkin ollut yksin! Ja jos ehkä ihan vähän vain vilkuilisin jahdin keskellä myös noutajan perään, niin ei tässä olisi hätä päivääkään.
"Toivottavasti löydät Yokain nopeasti. Äläkä lähde kotiin ilman minua!" haukahdan vielä, ennenkun astelen hieman jännittyneenä kohti väkijoukkoa.
Kierrän joukot ja löydän sopivan rakosen, mistä pujahdan läpi. Tästä minulla on hyvä näköyhteys kaikkialle, olematta kuitenkaan millään tavalla kenenkään tiellä.

Nimi: Glowe

21.04.2018 22:45
Rico - Yad

Huvittunut hymy käväisi Ricon vanhoilla, harmaantuvilla kasvoilla kun Furi vastasi pentumaisen innokkaana Rouvalle. Rico nyökkäsi vielä kiitollisena collielle sekä kissoille ja lähti sitten pennun perään. Furi puheli vähän aikaa.
"Hahha, varmasti vartioit... Tuota, jos haluat, voit vaikka mennä lähemmäs vartioimaan, ja minä jatkan Yokain etsimistä", Rico ehdotti, mielen sopukoissaan vähän vastahakoisena päästää pentua menemään yksin. Tosin, olihan Furi pelastunut äskenkin sialta ihan itse, mutta silti Ricoa vähän vaivasi ajatus lähettää pentu ominpäin tuonne yhteisöläisten keskelle ja sian lähelle. Voi että, Ricolla oli lupa olla pennun ohjaajana vain vähän aikaa, ja Ricon pitäisi aikanaan palata töihin, Rico halusi palata töihin. Mutta miten Rico raaskisi päästää tuon koltiaisen hommailemaan yksin? Sehän oli joutunut jo moneen pulaan; jäänyt puuhun kiinni, tapellut murhaajien kanssa ja jäänyt melkein sian alle... Voi voi, eihän sellaista voinut jättää valvomatta.

Nimi: Iitu

21.04.2018 22:37
Furi - Yad

"Haluan minä!" vastaan tomerasti Niyran kysyessä, haluanko vielä seurata jahtia.
Hitsi, sehän oli jo melkein unohdettu, ettei se typerä sika vielä ollut valmiina katettuna nenän eteen. Nyt jos koskaan haluaisin päästä maistamaan tuota tyhmää eläintä, joka melkein juoksi ylitseni. Hah, kosto on suloinen. Sitäpaitsi, mitä nopeammin mennään katsomaan jahtia, sitä nopeammin pääsen eroon kissojen katseen alta, ennenkun ne tulisivat tökkimään minua noilla kynsillään. Vilkaisen ylöspäin ja katseeni törmää ensimmäisenä Ricon leukaan. Hupsista, milloin minä näin lähelle hiippailin? Astun askeleen taaksepäin ja kohotan mukamas itsevarmasti ryhtiäni.
"Voidaanhan mennä?" varmistan vielä Ricolta ja käännän selkäni kissoille, vetäen häntäni tiiviisti runkoani vasten.
Niyran jatkaessa vilkuilen ympärilleni. Kappas, Yokaita ei tosiaan näy vielä missään. Hieman nolona myönnän itselleni, etten ollut edes oikein sisäistänyt, että narttu oli poissa. Toivottavasti se oli kunnossa. Katsahdan nopeasti taaksepäin. Jos ei, niin eiköhän nuo kisut saisi Yokain taiottua takaisin yhtenäiseksi kappaleeksi. Toivonmukaan jossain piilossa, etten minä sitä näkisi. Sika on jälleen piiritetty vähän kauempana ja lähden hitaasti siihen suuntaan, kuitenkin varmistaen, että noutaja varmasti lähtisi myös liikkeelle.
"Mihinköhän Yokai katosi?" kyselen tarpoessani eteenpäin, katsoen, miten parit organisoivat uudelleen hyökkäyksiään. "Sano, jos näet sen, minä tarkkailen tuota otusta. Ei hätää, vartioin, ettei se tule tänne", sanon leikkisästi ja heilautan häntääni. Nyt, kun tilanne on jälleen tasaantunut, aijemmasta pelosta ei ole enää mitään jäljellä, ja odotan jälleen innokkaana, miten koirat saavat sian kaadettua.

Nimi: Glowe

21.04.2018 22:16
Mitra - Auony

No herranpieksut sieltä Creetan suusta tuli hyvä ehdotus, jota Mitra ei ollut edes ajatellut, ehkä sen vuoksi ettei kyseisen ehdotuksen totettamiseen käytettäviä asioita ollut käytettävissä.
"Enpä tullut ajatelleeksi", Mitra naukaisi jotenkuten kehun puoleisesti oppilaalle, ja nosti mietteliäästi toisen tassunsa ilmaan, paljasti kyntensä, veti ne sisään, paljasti taas, veti, paljasti...
"Sellaiseen käytetään paria pistävän hajuista kasvia, mutta eipä niitä tietenkään ole saatavilla. Joten emme voi tehdä oikeastaan mitään. Mutta hyvä ehdotus, Creeta", viime tingassa Mitra muisti kehua oppilasta, vaikka joutuikin tyrmäämään sen ehdotuksen.
"Katsotaan vaikka huomenna, jos Kartanolla olisi niitä, ihan vain kertauksen vuoksi", parantaja lisäsi, ennenkuin ravisti itseään, päästäkseen asiaan.
"Voiko teistä joku jäädä neidin luo?" Mitra kysyi tomerasti ja sen katse kiersi kaikkia koiria, myös sitä typerästi piilottelevaa pentua, joka tosin oli ainoana hyödyllisenä vastannt kysymyksiin.
"Minä voin", Niyra totesi. Collie vilkaisi ystävällisesti hymyillen Furia ja Ricoa. "Furin täytyy päästä näkemään sian kaato loppuun. Jos siis vielä haluat, Furi. Minä olen possuja ennenkin nähnyt", Niyra selitteli, ettei sitä ollenkaan haittaisi jäädä seurueesta pois.
"Ja teidän täytyy löytää Yokai. Te olette ainoat jotka hän tunnistaa täältä", Niyra muistutti.

Nimi: Iitu

21.04.2018 22:06
Strix - Yad

Klee kai pudisti melkein huomaamattomasti päätään Jurin sanoille. Eiköhän Nyks tiennyt itsekin, ettei ihan nappiin mennyt, ilman, että siitä pitäisi tehdä suurempaan numeroa? Jurin jatkaessa pieni hymy kuitenkin nousi nartun kasvoille. Strixkö tyhmä? Hei, ihan oikeasti. Strix ei kuitenkaan voinut ottaa sanoja kun huumorilla ja se pudisti vain päätään.
"Älä Nyks tuosta välitä. Se on vain katkera kun tassu on pipi", Strix möläytti ja hymyili suuresti vuoronperään dalmatialaiselle ja paimenkoiralle, saadakseen tunnelman kevyeemmäksi.
Strix piti äänensävynsä kiusottelevana, jottei Juri ottaisi asiaa liian tosissaan. Dalmatialaisesta ei kuitenkaan koskaan voinut tietää, riittikö huumorintaju myös kun piikittely osui omaan nilkkaan.
"Sattuiko pahasti?" Strix kysyi nopeasti ja käänsi huomionsa kokonaan Nyksiä päin.

Nimi: Glowe

21.04.2018 21:58
Juri - Yad

Sieltähän se Nyks tuli, ehkä vähän linkaten(?), jos sen jalan loukkaantuminen siis näkyi päällepäin, Juri varmasti näkisi sen.
"No ei! Ääliökö sä olet?" Juri vastasi melko jyrkästi valkealle paimenelle.
"Mitä hitsiä sä oikeen mietit? Etes Strix ei oo noin tyhmä", Juri jatkoi mollaamista, sanoen mitä sylki suuhun toi. Ei Strix ollut dalmantian mielestä oikeasti tyhmä, eikä se oikeasti pitänyt Nyksiä niin ääliönä kuin sen sanoista ja äänensävystä saattoi ymmärtää.

Nimi: Iitu

21.04.2018 21:56
Furi - Yad

Kamalan kiukkuisen oloinen kisu saapui ison mastiffin perässä paikalle ja lähestyi samantien maassa loikoilevaa Varapäällikköä. Hieman huolestuneena kallistan päätäni ja vetäydyn pikaisesti hieman Ricon taakse kissojen kävelessä vierelle. Punertava kisu kysyy jotain ja kuulostaa hyvin äreältä. Miksi ihmeessä, eihän tämä nyt meidän vika ollut, mitäs sinä siinä ärhentelet? Lipon huuliani ja kurkistan varovaisesti Ricon mahan alta toiselle puolelle, jotta näkisin mitä kissa tekee.
"Eh, ei se sika tainnut siihen osua. Flaga-neiti tuli paikalle katsomaan minua, kun minusta meinasi tulla hakkelusta", sanon empien, yrittäen selittää kissalle, ettei tässä nyt ainakaan mistään potkusta voi olla kyse. "Tai siis, minulla ei ole mitään hätää, mutta sitten tuo vain tuupahti siihen", jatkan hätääntyneenä, sillä en missään nimessä tahdo saada tuota ärisevää kisua luulemaan, että minussakin olisi jotain vikana.
Katseeni törmää hieman pienempään, harmaaseen kissaan, joka hymyilee minua kohti ystävällisesti. Nyrpistän hieman kuonoani, ennenkun nielaisen kuuluvasti ja yritän hymyillä luonnollisesti takaisin, ennenkun vetäydyn hieman poispäin ja asetun takaisin noutajan etujalan viereen. Älkää kisut minua katsoko!

Creeta - Auony

Kiireesti naaras tarpoo ison koiran ja Mitran perässä kohti Varapäällikköä ja tämän seuruetta. Flaga näyttää olevan tajuton ja Mitran katsoessa Varapäällikköä se osoittautuu olevan totta. Koska kissa kuitenkin hengittää, ei Creeta tiedä, mitä muuta voisi tässä tilanteessa tehdä. Onko olemassa yrttejä, jotka herättävät tajuttoman? Creeta ei ole varma, mutta muistelee, että olisi joskus kuullut asiasta, ellei sekoita sitä nyt johonkin toiseen. Rico-noutajan mahan alta kurkkii varovaisesti pieni punertava pentu, ja Creeta hymyilee sille oitis lempeästi. Hassua, pelkääkö tuo pentu kissoja? Ajatus naurattaa Creetaa, sillä se ei ole moiseen koskaan törmännyt. Pentu avaa hitaasti suunsa puhuakseen, ennenkun vetäytyy jälleen hieman poispäin. Jaha, ei se näköjään halua puhua tuon enempää. Creetaa ei haittaa, vaikka se mieluusti olisi sanonut jotakin. Creeta tunnistaa suurimmanosan Yhteisön jäsenistä, mutta tuo pentu on sille vieras. Uteliaana Creeta värisyttää hieman tuntoviiksiään, mutta tämä ei ole oikea hetki ystävystyä kenenkään kanssa. Liikaa töitä. Mitran puhuessa Creeta kääntää siis huomionsa takaisin kohti parantajaa.
"Mitra, eikö ole olemassa jotain vahvaa hajua, jolla saattaa saada tajuttoman hereille?" Creeta pukee ajatuksensa viimein sanoiksi.
Creeta on kuitenkin varma, ettei ainakaan täällä ole mukana mitään semmoisia aineita, ainakaan tässä niiden pusseissa.

Nimi: Glowe

21.04.2018 21:40
Mitra - Auony

Rääkäisy kiinnitti punaisen kissan huomion ja Mitra kääntyi katsomaan, nähdäkseen parahiksi loppuosan. Somali otti pari kiireistä askelta oppilaan suuntaan, mutta pysähtyi sitten kun Creeta huusi vastauksen. Voi että tuon kanssa, Mitra ei voinut estää viiksiään väpättämästä vähän, peitellyn naurun vuoksi. Creetan kömpiessä pystyyn jokin iso tuli siihen Mitran viereen. Kissa käänsi katseensa sivulleen ja siitä parantajan silmät nousivat vaaleanruskeaa turkkia pitkin melkein kohti suoraan ylös. Siellä jossain ison koiran kuono ja kasvot olivat, sori mutta Mitra ei niitä kunnolla nähnyt.
"Selvä, tulemme heti", Mitra vastasi ja katsoi myöskin hetken koiran perään.
"Creeta hae kangaspu-" Mitra käski jo päätään kääntäessään, mutta tajusi ettei oppilas ollut siinä missä se oli aiemmin katsottaessa ollut, vaan Mitra näki sen jo menevän pussia kohti. Hyvä Creeta.
"No niin mennään", Mitra lähti loikkimaan jo edeltä koiran perään, paljoa ei tuo tankki odotellut. Mutta kiirehän tässä oli, Mitra mietti kun muisti että koira oli sanonut Flaga. Eihän se voinut olla kukaan muu kuin Varapäällikkö Flaga.
"Mikä täällä on hätänä?" Mitra kysyi, "Mitä tapahtui?"
"Neiti vain kaatui tuohon eikä herää", Rico vastasi Furin viereltä.
"Onko hän muuten loukkaantunut? Saiko hän sialta osuman? Tietääkö kukaan?" Mitra kysyi ja tunsi turhautumista kun Niyra-rouva vilkaisi kysyvästi Ricoon ja Rico vastasi yhtä kysyvällä ilmeellä. Tämä potilaissa oli ärsyttävintä; joko ne eivät osanneet selittää, tai ne eivät tienneet mitä oli tapahtunut. Miksi Mitra oli kysynyt, oli se, että naaras mietti jo kaikennäköistä sisäisen verenvuodon mahdollisuutta ja sellaista.
"Millainen hän oli ennen kuin kaatui?" Mitra esitti vielä jatkokysymyksen, antakaa nyt jotain informaatiota, parantaja käski mielessään.
"Rouva, siirtyisittekö hieman", Mitra pyysi sitten, ja sai Niyran nousemaan vähän nolostuneena nopeasti pois tieltä. Collie ei ollut edes tajunnut jääneensä vieläkin siihen viereen. Mitra kyyristyi valkean kissan kasvojen luo ja nuuhki sen kasvoja. Viiksiä vasten tuntui hengitys, mutta pienesti. Mitra painoi korvansa sitten Flagan kyljelle jotta kuulisi hengityksen ja sydämen.
"Mikä hänellä on?" Niyra kysyi.
"Odottakaa", Mitra vastasi vähän äreästi, naaras oli ollut juuri saamassa selvää rytmistä, kun Niyra oli mennyt mölisemään.
"Creeta, sydän normaali, hengitys heikko", Mitra informoi nuorta kollegaansa ja nosti sitten katseensa koiriin ja sanoi:
"Jonkun täytyy jäädä tähän lämmittämään ja tarkkailemaan hengitystä. Meitä parantajia tarvitaan valitettavasti muualle, emmekä voi tehdä tajuttomalle potilaalle juuri muuta."

Nimi: Esme

21.04.2018 20:28
Nyks - Yad

Paimen huokaisi helpotuksesta kun rottweiler käänsi sian huomion itseensä. Pian uros tulikin säättimään harjoittelijaa.
”Kyllä, herra. Kiitos kun pelastit minut”, Nyks vastasi koiralle ja kumarsi kiitokseksi.
Sitten narttu vilkaisi taistelua ennen kuin lähti kävelemään muuta yleisöä kohti. Pian Nyks huomasikin kaverinsa ja meni heidän luo.
”Ei mennyt ihan putkeen”, paimen sanoi, viitaten omaan hyökkäyksensä.
Onneksi toiset näyttivät olevan kunnossa, olisi ollut kurjaa jos ennestään haavoittuneet olisivat vielä saaneet lisää vammoja.

Nimi: Iitu

21.04.2018 20:16
Creeta - Auony || Mystic - Yad

Creetan kynnet olivat niin uppoutuneena puunoksaan, ettei oppilas ollut varma, miten pääsisi sieltä koskaan pois. Ja olihan tästä matkaakin maankamaralle varmaan kolmisen metriä, eikä Creetalla ollut hajuakaan, miten pääsisi sieltä alas. Yleensähän kissat putosivat aina jaloilleen, mutta tonkineesin mielestä se oli täyttä puppua. Ei hän koskaan laskeutunut ketterästi tassuilleen. Kuullessaan Mitran kutsuvan oppilas kurkisti maata kohti ja oli näkevinään punertavan naaraan. Jaahas, oli varmaan turvallista tulla nyt alas. Heti, kunhan Creeta vain keksisi miten. Naaras nappasi kyntensä irti oksasta yksi kerrallaan ja hivuttautui ottamaan puunrungosta tukea. Noniin, sitten vain suunta alaspäin, tassu kerrallaan. Ensimmäinen metri sujui oikein hienosti ja Creeta onnitteli jo mielessään itseään. Eipä tämä ollut olleenkaan vaikeaa! Seuraavassa hengenvedossa toinen takajalka luisti runkoa vasten ja pienellä rääkäisyllä Creetan ote irtosi ja katti putosi maahan. Ilmassa nuorukainen yritti kääntyä laskeutuakseen tassuilleen ja luuli jo onnistuvansa kunnes kova maa tömähti vasten oppilaan lapaa. Creeta kömpi pörheänä ylös ja nosti vaivalloisesti etutassuaan ja liikutti sitä kokeillessa lapaa. Ei sattunut, pieni mojotus vain tuntui lihaksia vasten, vähän mustelman tapaisesti. Hengissä tässä selviäisi eikä sille mitään varmaan tarvinnut tehdä.
"Täällä ollaan!" naaras maukui parantajalle, vaikka uskoi tämän nähneen oppilaan ei-niin-mallikkaan alastulos.
Creeta kuitenkin hymyili Mitraa kohti vain sinnikkäästi näyttääkseen, että oli ihan kunnossa. Samassa vierelle vaelsi valtavan kokoinen mastiffinarttu, joka pysähtyi Mitran viereen(?).
"Flaga-neiti tarvitsisi apua, Johtaja käski hakea parantajan heti nyt", My sanoi rauhalliseen äänensävyyn ja vilkuili vuoronperään Creetaa ja vanhempaa parantajaa.
Mastiffi kääntyi melkein samantien tulosuuntaansa. Creeta tuijotti jättiläisen perään hetken aikaa, ennenkun kipitti hakemaan maahan jätettyä kangaspussia, ennenkun kääntyi lähteäkseen Myn perään. Pussi näytti ehjältä, joten toivonmukaan kukaan pakoon pinkoneista eivät olleet tallanneet sitä ja yrttejä ainakaan kokonaan tuusan nuuskaksi.

Nimi: Glowe

21.04.2018 17:52
Mitra - Auony

Mitra oli pörhistynyt kaksinkertaiseksi, kun se tiiraili maankamaralla tapahtuvia juttuja. Naaras oli pinkaissut heti puuhun, kun oli nähnyt että Creeta oli päässyt sille oksalleen. Parantajaa oli kuumottanut lähteä jo aikaisemmin turvaan, mutta ei Mitra voisi Atlea sillä lailla pettää. Atle oli antanut oppilaansa Mitran käyttöön, mutta Mitra koki olevansa vastuussa Creetasta.
"Kenen älypääidea oli edes lähteä tökkimään sikaa kylkeen? Minä ajattelin jo heti ideasta kuultuani että nyt tulee ruumiita. Ja katsokaas miten kävi?", Mitra valitteli ympärillään vapiseville kissoille, tuskin kukaan kuunteli pippurista, vanhaa parantajaa. Mitrasta olisi ihan kiva jäädä tänne oksalle loppu illaksi, mutta jokin velvollisuudentunto käski naarasta mennä alas etsimään haavoittuneita. Miksi parantajaksi se itseään saattoi kutsua, jos se jäisi tänne oksalle kyykkimään? Vastentahtoisesti Mitra irrotti kyntensä oksasta ja lähti kapuaamaan runkoa alaspäin, ennen kuin loikkasi tömähtäen hankeen.
"Creeta!!" Mitra huusi ja etsi katseellaan sitä puuta, johon parantajan muistaakseen Creeta oli kiivennyt.

Nimi: Iitu

21.04.2018 17:43
Strix - Yad

Nartun teki mieli juosta niin kovaa kun jaloistaan pääsisi ja loikkasikin nopeasti sivuun ja suuntasi kohti harjua. Pikaisesti Strix sai kuitenkin ajatuksensa kuriin, eihän se nyt voinut juosta ympäriinsä kuin päätön kana. Sitäpaitsi sen ystävä oli loukkaantunut, Strix halusi olla varma, että Juri pääsisi varmasti myös kauemmas vaarasta, vaikka sika ei tällä hetkellä tännepäin ollutkaan tulossa. Strix vaihtoi suuntaa ja löysi pilkullisen nuorukaisen, joka jo kipitti harjun rinnettä kohti. Alaskalainen pääsi kaverinsa luokse ajoissa nähdäkseen Nyksin hyökkäyksen ja kuullessaan Jurin sanat. Narttu vain nyökkäsi vastaukseksi, mutta oli tyytyväinen nähdessään, ettei Nyksistä tullut pannukakkua, vaikka lähellä se oli.
"Sanopa muuta", narttu ei voinut olla sanomatta.
Sika kääntyi ja lähti vielä kauemmas koirista. Onneksi se ei tullut tänne saakka. Strix vilkaisi merkitsevästi Juriin päin, narttu ei uskonut uroksen voivan juosta pakoon ryntäävää sikaa tuolla jalalla. Narttu ei kuitenkaan viitsinyt dalmatialaiselle mitään mainita, mutta olihan se tuuria, ettei sika ollut rynnännyt tähän suuntaan. Strix piti suuresti pahamaineisesta nuorukaisesta, eikä mielellään halunnut nähdä sen pilkullista turkkia tuusan nuuskana. Ja mitä nyt Rollokin ajattelisi, jos sen poika jäisi jonkun sian jalkoihin! Strix hymähti itsekseen ja näki, miten koirat piirittivät sian uudelleen.

Nimi: Glowe

21.04.2018 17:34
Rico ja Niyra - Yad

Orvot penturaukat olivat vieraiden yhteisöläisten ympäröimänä tuolla jossain. Tai ehkä ne oli jo poljettu joku väkijoukon tai sian jalkoihin, ehkä ne olivat jossain veren ja luunsirujen kasana hankeen hautautuneena.
Kaiken näköisiä kauhukuvia kävi vanhuksen mielessä, ennen kuin se helpotuksekseen oli nähnyt Furin ja juossut pennun luo. Shikokupentu seisoi, mikä kertoi jo ennen kysymistä, että Furi ei ainakaan ollut lähellä kuolemaa. Furi vastasi Ricon kysymyksiin, mihin Rico vain hymähti. Helpotuksen aallossaan noutaja ei saanut heti sanottua muuta. Rico laski kirsunsa mustan etujalan viereen tulleen Furin päälaelle ja nuolaisi sen korvien väliä nopeasti.
"Kyllä he löytyvät", Rico vastasi viimein, oli se sitten vastaus enemmän vanhukselle itselleen, kuin Furille.

Niyra kulki Myn vierellä, ehkä askelen tai kaksi jäljessä, ja katseli pää pyörien ympärilleen. Sika on näköjään saatu taas 'hallintaan', ja osa kissoista uskaltautui jopa alas puusta. Mutta Niyra ei nähnyt etsimäänsä. Myn sanat ohjasivat Niyran katseen kohtapuoliin oikeaan suuntaan ja hymy nousee taas -hämmästyttävän pitkän tauon jälkeen, varmaan ennätys- Johtajan kasvoille.
"Siellä he ovat", Niyra huokaisee helpotuksesta, tietämättä vielä, ettei mustapunavalkoiseen joukkoon sisältynyt Yokai.(?) Niyra kiirehti heidän luokseen.
"Olemme kunnossa, mutta Yokai on vielä kateissa", Rico vastasi Niyran kysyvän katseen nähdessään.
"Selvä, hän ei voi olla kau- Flaga!!" Niyran vastaus keskeytyi kun Varapäällikkö yhtäkkiä vain kaatui maahan.
"Flaga mikä hätänä?" Niyra kumartui kissan ylle, ja käänsi sen niin että näki Flagan kasvot.(?) Kun kissa ei vastannut Johtajalle(?), Niyra käänsi katseensa Mysticiin.
"Etsi parantaja", Niyra käski mastiffia. Harvinaista, yleensä Niyran käskyt olivat enemmänkin pyyntöjä ja kysymyksiä, kuin käskyjä. Sitten Niyra käänsi katseensa takaisin Flagaan ja narttu nuolaisi kissan pitkäviiksistä poskea. Mitään ei kumminkaan tapahtunut.(?)

Nimi: Glowe

21.04.2018 17:17
Juri - Yad

"Joo mennään käskemättäki", Juri ulahti ja kääntyi linkkaamaan poispäin.
"Tule Strix", Juri komensi vielä, eikä edes kääntynyt katsomaan mitä Nyks tai Strix tekivät. Harjoitteliljahan toimi todellakin niiden ihanteiden ja periaatteiden mukaan mitä heille Kaartissa opetettiin. Mutt hei, Kaartilaisia kunnioitettiin, ja isukki ja äiskä halusivat Jurin Kaartiin, se oli oikeastaan ainoa juttu miksi Juri edes Harjoittelijana oli.
Dalmantianpentu linkkasi kohti harjun ylämäkeä. Kipeälle tassulle ei voinut laskea painoa, joten Juri oli tavattoman onnekas ettei ollut sian tulilinjalla. Sehän olisi ihan sama nostaa heti valkea lippu ilmaan ja odottaa kuolemaa, ei Juri pääsisi mihinkään karkuun. Juri oli yksi niistä, jotka kipittivät kauimmaiseksi siasta, harjun rinteeseen saakka. Missäs Strix meni? Juri pudisteli päätään Nyksin tempulle.
"Tuolla lailla tapatetaan itsensä", Juri mutisi joko itsekseen tai Strixille, jos narttu oli tullut mukaan.

Nimi: Täysikuu

21.04.2018 17:10
O'Zar Flagaza - Auony

Niin paljon tapahtuu lyhyellä aikavälillä etten tajua kaikkea. Löydämme pian Furin kanssa Ricon. Uros on heti kyselemässä kaikkea.
"Olen ihan kunnossa...", Henkäisen. Olen vielä shokissa. Kokoan itseni. Furi menee ihan kiinni Ricoon. *Suloista* ajattelen hymyillen. Samassa huomaan Niyra-rouvan ja saksanpaimenkoira nartun. "Tuolla on ainakin Johtaja", sanon ja osoitan heitä hännälläni. Lähden kävelemään sinnepäin ja oletan että he seuraavat minua. Pysähdyn hetkeksi odottamaan. Vilkaisen sikaa joka on kauempana. "Mutta missä on Yokai?" Ihmettelen. En muista kunnolla kuka niistä se oli, mutta pentu pitää löytää. Hengähdän hetkeksi mutta äkkiä kaadun maahan ja silmissä sumenee

Nimi: Iitu

21.04.2018 16:16
Furi - Yad

Käännän hitaasti päätäni vierelle astuvaa kissaa kohti. Se sanoo jotakin, ja minulla kestää hetki rekisteröidä naaraan puheet. Huoli paistaa sen silmistä ja katselen sitä vain hieman typeränä.
"J...joo, olen kunnossa", saan lopulta sanottua ja ravistan hitaasti pörheytynyttä turkkiani, kokeillen, ettei mihinkään satu.
Korvat luimussa katselen muuta väkeä, jotkut ovat jo ehtineet kauemmas turvallisemman välimatkan päähän.
"Oletko kunnossa?"
Vieras ääni kuulostaa ystävälliseltä ja katsahdan metrin päässä olevaan saksanpaimenkoiranarttuun. Nyökkään vain pikaisesti ja otan askeleen taaksepäin, ennenkun käännyn taas etsimään sikaa. Sen kimppuun hyökkää tumma rottweileruros ja sika vaihtaa suuntaa, ja pian kuuluu Komentajan käsky piirittää sika uudelleen. Kurkustani pääsee pieni helpotuksen huokaus ja pyörähdän etsimään katseellani Ricoa ja muuta seuruettani. Mihin ne hävisivät? Pian tuttu ääni kuuluu ja helpotuksen aalto vierähtää ylitseni nähdessäni mustan noutajan juoksevan tännepäin.
"Kunnossa", saan sanotuksi ja lopulta pelosta johtuva tärinäkin loppuu ja astelen noutajan kyljen viereen.
Rico näyttää olevan kunnossa.
"En tiedä, en nähnyt mihin suuntaan ne menivät", vastaan noutajan kysymykseen ja vilkaisen pikaisesti ympärilleni, painautuen noutajaa päin.
Nyt en ainakaan aijo kadottaa Ricoa uudelleen, vaikka mikä olisi.

Mystic - Yad

Varautuneena mastiffi kulkee Johtajan lähellä tämän nostaessa kissanpentua tämän emolle puuhun. Niyran puhuessa pennuista My vain nyökkää.
"Tulen mukaanne", se vastaa ja nostaa hieman kuonoaan ilmaa haistellen.
Narttu lähti liikkeelle ja yritti katsella väen poikki, mutta se ei nähnyt Flagaa tai Ricoa. Pentuja mastiffi ei välttämättä olisi edes tunnistanut. Pian tuttu haju kuitenkin kantautuu nartun kuonoon ja mastiffi kääntyy hieman oikealle.
"Katso Niyra-rouva, tuolta Rico ainakin tulee", My ilmoitti nähdessään kouluttajan kaartavan lähemmäs pientä punertavaa pentua ja tämän vierellä olevaa Varapäällikköä.

Nimi: Glowe

21.04.2018 16:00
Rico - Yad

Niyra ei ollut ainoa, joka oli hukannut kaikki väkijoukkoon. Rico oli selvinnyt ehjin nahoin, ohjannut muutamia koiria toimimaan Komentajan ja Johtajan käskyjen mukaan ja nyt se jolkotti pikkuhiljaa rauhoittuvien koirien keskuudessa.
"Furi!! Yokai!" Noutaja huuteli jo hätääntyen. Missä ne olivat? Missä Johtaja oli? Tai Varapäällikkö? Sitten Rico näki valkean kissan, ja sen vieressä punertavan pennun.
"Varapäällikkö! Furi!" Rico juoksi niiden luo helpottuneena.
"Oletteko kunnossa? Missä Yokai on? Entä Johtaja?" Noutaja kyseli.

Nimi: Glowe

21.04.2018 15:55
Niyra - Yad

Johtaja syöksähti pitkäturkki hulmuten syrjään, sian rynnätessä ohitse sitten muutaman metrin päästä. Kaikki tuntui tapahtuvan jossakin sumussa, mutta kohta nartun katse kiinnittyi pieneen mötikkään hangessa, ympäriinsä rynnivien eläinten keskellä. Kissanpentu tuijotti kauhusta jähmettyneenä sian suuntaan. Se ei ollut pieni pallero, mutta tuskin edes puolivuotias. Niyralla oli vain epäselvä käsitys siitä missä sika meni, mutta Johtaja jarrutti pennun kohdalle. Niyra kohtasi sinisten silmien katseen pikasesti, ja lähes samaan aikaan Niyra nappasi pentua niskavilloista kiinni ja jatkoi kiireesti matkaansa. Kissanpentu roikkui ihan rentona Niyran leuoissa, silmät ammollaan, tömähdellen collien rintaa vasten Niyran liikkuessa. Niyran ote sen löysästä pennun nahasta oli napakka ja pitävä, mutta tuskin nipisti kovin pahasti.
Niyra juoksi vielä vähän matkaa, ja kääntyi ympäri katsoakseen tilanteen. Paljoa ei siellä väen paljoudessa kyllä nähnyt, sian köyryselkä vain erottui kaikkien koirien ja kissojen takaa. No, ainakin Niyra näki missä sika meni. Mutta minne oli Johtajan seurue joutunut? Niyra ei nähnyt enää ketään heistä, ei Rico-vanhusta, pentuja tai Varapäällikköä. Johtaja ei voinut kuin toivoa että he olivat kunnossa. Niyra jätti seurueensa etsimisen sikseen ja tarkkaili yleisöä ja sikaa, eikä laskenut pentua maahan. Ehkä tässä pitäisi lähteä uudelleen äkkiä liikkeelle, jos sika tulisikin tähän suuntaan. Toivottavasti pennun emo tai isä, -tai kenen kanssa kissanpentu ikinä olikaan tänne tullut-, oli kunnossa.
'Johtaja! Oletteko kunnossa?', ääni sai Niyran irrottamaan katseensa sian ruskeanmustasta selästä ja pyörähtämään isokokoista narttua kohti. Kasvot ja ulkomuoto olivat tutut, se oli My. Niyra nyökkäsi sille, eikä tietenkään pahastunut vaikka Kaartilainen ei kumarrellut. Ei tämä ollut tilanne jossa sellaiseen olisi aikaa. My huusi vielä ympärillä pyörivälle yleisölle, mutta jäi Niyran luokse, mista Johtaja oli kiitollinen. Niyra ei ollut hätätilanteiden osaaja, ei Johtaja oikein tiennyt mitä sen itse tässä nyt piti tehdä.
"Olen kiitok-" Niyra aikoi vastata vielä sanallisesti, mutta sen keskeytti hätääntynyt naukaisu:
"Kila!! Kila!" Niyran katse suuntautui yhteen läheiseen puuhun, ja Niyra näki raidallisen kissanaaraan loikkivan alemmille oksille. Tarkempi katsominen jämäkkään lehtipuuhun kertoi, että sen oksat notkuivat kissoja. Naaras kissan katse oli Niyrassa, tai tarkemmin Niyran rinnusta vasten olevassa pennussa. Pennun pää ja lautasen kokoiset silmät pyörähtivät emon äänen suuntaan ja se päästi surkean naukaisun aikuisen kissan tunnistaessaan. Niyra ravasi puun luo ja nousi sen runkoa vasten kurottaen niin lähelle laskeutuvaa kissaa kuin kykeni. Puolen toista metrin korkeudesta kissaemo ylsi ottamaan pennusta kiinni, ja vetämään sen oksalle vierelleen.
"Kiitos", emo henkäisi nuolaistuaan pennun päälakea muutaman kerran.
"Hyvä että olette kunnossa, pysykää puussa vielä jonkin aikaa", Niyra sanoi kissalle, joka lähti kiipeämään pentua kantaen ylemmäs. Niyra laskeutui takaisin neljälle jalalle, vilkaisi Myn suuntaan ja sitten sikaa kohti. Possu kulki poispäin suurimmasta yleisömassasta, joka oli jo valunut harjun rinteeseen. Eläimet eivät enää paenneet, kun tajusivat sian kääntäneen kurssiaan. Tappelu sikaa vastaan jatkui vähän syrjemässä ainakin Niyraan nähden. Äkkiä Niyra muisti Furin, Ricon, Yokain ja Flagan. Voi hirveä, toivottavasti niille ei ollut käynyt mitenkään. Etenkään nuorille Yokaille ja Furille
"Minun täytyy löytää eräät pennut. Heidän seurassaan oli myös Varapäällikkö ja Kaartin Rico", Niyra kertoi Mysticille, joka luultavasti tunsi ainakin Varapäällikön ja Kaartikollegansa.

Alik - Yad

Komentaja jäi siasta jälkeen, kun sika rynnisti omille teilleen kohti yleisöä. Rikkoutunut metsästäjäpiiri toljotti possua järkyttyneenä, ennen kuin saivat jalkoihinsa taas toimintaa.
"Piirittäkää se uudelleen! Yleisö kauemmas!" Alik huusi, ääni varmasti monen korvaan kantaen, ennen kuin Komentaja itse lähti juoksemaan sian perään. Pitäisi päästä kiertämään sen eteen tai sivulle, jotta sen suuntaa saisi vaihdettua tai että sen huomio olisi jossain muussa kuin yleisössä. Mutta Alik oli ihan liian jäljessä. Villisika rymisteli saartorenkaansa ohitse, yleisöön, moni välttyi vain täpärästi jäämästä alle, pari taisi saada osumaa. Ainakin yhden koiran Alik näki lentävän komeassa kaaressa, sian heitettyä koiran kuonollaan hiiteen. Alik näki vain muutamien metrien päässä Varapäällikön, ja sen uuden pennun, jonka nimi ei nyt noussut Komentajan mieleen. Alik vilkaisi niitä vain nopeasti ja rynni sitten sikaa kohti, usea metsästäjä kintereillään. Alik näki Nyksin jäävän pulaan, mutta ei Alik ehtisi mitenkään tarpeeksi lähelle auttaakseen. Mielessään Alik jo kirosi; oli sääli että noin lupaava Harjoittelija heittäisi henkensä luultavasti parin sekuninmurto-osan sisään. Mutta kas kummaa, Nyks ei kuollutkaan, vaan sika lähti ravaamaan toiseen suuntaan. Alik pysähtyi, katsoakseen miten Nyksille oli käynyt, ja näki valkean nuorukaisen luona Lichin. Alikin turkki pörhistyi kun se mulkaisi rottweilerin suuntaan. Anti olla, Nyks oli ainakin elossa, ja Lichin ehtisi hoitaa myöhemminkin.
"Saartakaa se!" Alik huusi sian luokse ehtineille metsäsätäjille ja jatkoi itsekin matkaansa sinne. Samperi oli jo sian aika kuolla.

Nimi: Iitu

21.04.2018 15:10
Lich - Yad

Rottweileria ärsytti suunnattomasti kaikki. Helvetin Komentaja ja Yhteisö, Lichin mielestä ne voisivat kaikki vain kadota. Uros tarpoi suutuspäissään metsää pitkin, kunnes raivo katosi askelten tahtiin ja uros rauhoittui. Villisian haju voimistui ilmassa ja Lich käänsi mietteliäänä päätään. Se ei saanut osallistua jahtiin, mutta eipä kai kukaan välittäisi, jos se menisi hieman katsomaan, saiko tumpelot mitään aikaiseksi. Lich säntäsi matkaan ja pian se saapuikin paikalle, samassa kun villisika teki parhaansa talloakseen kiusankappaleensa palasiksi. Lich hymähti. Voi että, ei kai mahtavat metsästäjät nyt villisikaa yleisön sekaan päästäneet? Siltä se kuitenkin vaikutti, sillä kaikki säntäilivät ympäriinsä ja ilma oli täynnä pelkoa. Lich ei voinut olla virnistämättä itsekseen ja se lähti hiippailemaan lähemmäs nähdäkseen paremmin. Villisika huitaisi päällään jonkun nuoren koiran hiiteen, ennenkun kääntyi maassa makaavaa koiraa kohti. Lich oli varma, että tuosta kakarasta tulisi lihahakkelusta hetkenä minä hyvänsä. Joku kaartilainen syöksähti sian kimppuun yrittäen saada sen kauemmas katsojista, mutta se näytti vain suututtavan sikaa entisestään. Lich kallisti päätään. Mikseivät ne jahdanneet sikaa toiseen suuntaan, kauemmas harjun rinteestä? Sika olisi lyhyellä matkalla koiria nopeampi ja paniikin leviessä joku jäisi varmasti alle. Eipä se rottweileriä kyllä haittaisi, mutta se ei voinut sietää noin uppiniskaista saaliseläintä 'omalla' reviirillään. Sian kääntyessä kohti nuorta harjoittelijaa Lich muutti hieman suuntaa ja kiepautti itsensä väkijoukon keskelle, väistäen vikkelästi kaikkia ympärillä oleva. Sika kuopi maata ennenkun syöksähti jälleen eteenpäin. Lich kiri vauhtiaan ja heittäytyi sikaa kohden, ennenkun se talloisi maassa makaavan koiran. Lich lähestyi kyljestä ja upotti hampaansa sian ryntäisiin. Eläin ulvahti kivusta ja muutti suuntaa, jaloillaan potkien osuakseen sen kimpussa olevaan koiraan. Lich repäisi mukaansa palan ihoa heittäytyessään kauemman siasta, ennenkun hyökkäsi uudelleen. Villisika kääntyi jälleen ja lähti jolkottelemaan kauemmas, poispäin suurimmasta yleisömäärästä.
"Mitä te vielä odotatte?" Lich murahti kuuluvasti ja vilkuili metsästäjiä kohti, taisi se Komentajankin löytää hieman kauempaa.
Uros vilkaisi harjoittelijaa vieressä ja luimisti korviaan.
"Ensi kerralla sinusta ei ole enää mitään jäljellä, ellet opi varomaan mihin kannattaa iskeä ja milloin kannattaa päästää irti", Lich tuijotti halveksuvasti Nyksin suuntaan, ennenkun kääntyi hieman kauemmas. Ehkäpä tolvanat saisi nyt jotain aikaiseksi, ennenkun sika kääntyisi jälleen tähän suuntaan.

Nimi: Esme

21.04.2018 14:46
Nyks - Yad

Paimen kuunteli hämmästyneenä Jurin kertomusta. He olivat menneet kellariin! Nyksin mieleen nousi kauhukuva, verta, ruumis ja pimeä huone. Kylmätväreet sellaisesta saa.
”Oikeesti? Te olitte tosi rohkeita, vaikkakin te rikoitte sääntöjä”, Nyks vastasi hämmästyneenä, nartun äänessä oli myös ihailua.
”Ja en minä teistä kerro, jos sitä mietitte. Mutta ensi kerralla en välttämättä voi luvata olevani hiljaa”, paimen vielä lisäsi.
Valkoturkkinen käänsi katseensa metsästykseen sillä samaisella hetkellä kun Komentaja huusi varoituksen. Narttu pelästyi hirveästi kun possu ryntäsi aivan läheltä, jotakin pentua kohden. Raajat tuntuivat kiveltä, mutta sitten Nyks muisti mikä hänestä tulisi. Kaartilainen joka suojelee Yhteisöä, jos hän ei uskaltaisi edes liikkua sian takia, miten paimen jahtaisi luopioita kun Dovan ja Roerig. Näiden ajatusten voimaannuttamina Nyks nousi ja sanoi kavereilleen:
”Menkää turvaan!”
Sen sanottuaan narttu ryntäsi possua kohti. Saalis huomasi harjoittelijan, joten yllätysetua ei ollut. Paimen näki nahkasuikaleen kyljessä ja päätti tähdätä siihen. Kun läskipallero oli vain noin kahden metrin päässä, Nyks tajusi kuinka hölmö oli ollut. Ei sikaa vastaan pärjäisi yksin eikä varsinkaan jos ryntäsi suoraan eteen. Onneksi joku Kaartilainen puraisi sikaa jalkaan jolloin se kiljaisi yllätyksestä, silloin Nyks kaartoi sivulle. Eteneminen oli helppoa kun lumi oli tampattu katsojien toimesta. Kaartilainen ulvahti kun se potkaistiin pois. Paimen yritti päästä kyljen luo mutta saalis oli nopeampi ja heitti harjoittelijan päällään parin metrin päähän kuin räsynuken. Possu kääntyi suoraan maassa olevan nartun luo, se kuopi lunta valmiina hyökkäämään. Rohkeus piikki oli jo häipynyt, tilalle tuli kauhu. Se on menoa nyt, Nyks ajatteli peloissaan. Sillä se ei ehtisi edestä pois, jos hyökkäys tulisi. Narttu tunnusteli raajojaan. Jalkaan sattui, mutta se ei ollut murtunut.

Nimi: Iitu

21.04.2018 13:32
Mystic - Yad

"Ei täällä ketään näy ja sikajahtikin on varmaan jo alkanut. Mentäiskö katsomaan, tässä alkaa tulls jo nälkä. Roerig ja Dovan ovat varmasti kaukana täältä", Ateena huikkasi ja kääntyi kohti mastiffia.
My nyökkäsi huokaisten ja nosti kuononsa vielä ilmaan. Sillä oli outo tunne, se ei ollut yhtä varma, että karkulaiset olisivat hävinneet muualle noin vain. Ateena oli kuitenkin oikeassa, pieni koiralauma oli tarvonnut metsän halki jo kauan, eikä Roerigia tai Dovania näkynyt missään. Vain laimea haju oli jäljellä, mutta se sekoittui vahvasti Yhteisön omiin koirien hajujälkiin. Niinpä My vain laski päätään ja nyökkäsi tovereilleen.
"Olet oikeassa. Lähdetään, ehkä meistä on enemmän apua siellä."
Ateena hymyili ja koirat kääntyivät takaisin kohti Kartanoa. Vähän matkan päästä alkoi kuulumaan hätääntyneitä ulvahduksia ja My luimisti korviaan. Tuo ei kuulostanut onnistuneelta jahdilta. My kiristi tahtiaan yhdessä ystäviensä kanssa. Speedy hävisi etunenässä katsahtamaan tilannetta ja muu porukka tuli pikaisesti perässä. My pysähtyi tarkkailemaan tilannetta harjun päältä ja näki, miten sika rynnisti kohti väkijoukkoa. Korvat tiukasti luimussa My ymmärsi tilanteen ja suuntasi askeleensa kohti tappelupaikkaa. Muut kaarsivat hieman poispäin jakaakseen neuvoja hätääntyneille Yhteisön jäsenille. My ryntäsi hieman lähemmäs ja ulvoi vastaantulijoille:
"Siirtykää sivuun, älkää juosko suoraan! Tulkaa tännepäin ja hajaantukaa!"
Onneksi käsky tuntui menevän perille ja väkijoukko Myn lähellä hajaantuivat eri suuntiin, jolloin sika hidasti vauhtiaan. My huomasi hieman kauempana väkijoukossa Johtajan ja kiersi hieman kauempaa tätä kohti.
"Johtaja! Oletteko kunnossa?" My kysyi rauhalliseen tapaansa, korvat suuntautuneena kohti sikaa, jotta mastiffi huomaisisi, mikäli sika tulisi uudelleen tähän suuntaan.
Narttu nyökkäsi pikaisesti collielle ja toivoi Johtajan antavan anteeksi, ettei se tässä rytäikössä kerennyt olemaan kohteliaampi, ennenkun kääntyi kohti seuraavia sinkoilevia koiria.
"Kaartakaa oikealle harjun yli", narttu murahti ja asettui hieman lähemmäs Johtajaa varautuneena.
Mastiffi ei tahtonut panikoivia koiria juoksevan collien yli.

Nimi: Iitu

21.04.2018 12:28
Creeta - Auony

Kangaspussi putosi samantien maahan Mitran käskyn kaikuvan ilmassa. Creeta pyörähti häntä pörheänä katsomaan kohti sikaa. Onneksi se ei ollut tällä hetkellä tulossa tähän suuntaan. Niskakarvat nousivat pystyyn ja oppilas kääntyi säntäämään kohti ensimmäistä puuta. Creeta otti vauhtia ja loikkasi kynnet esillä runkoa kohti upottaakseen kyntensä karnaan. Kynnet saivat kyllä otteen, mutta oppilas päästi hätääntyessään irti ja tömähti maahan. Naaras nousi pikaisesti ylös ja vilkaisi nopeasti ympärilleen. Koirat ja kissat säntäilivät ympäriinsä, koirien katoessa puunrajan taakse ja kissat loikkivat puiden suojiin. Creeta otti uudelleen tukea puunrungosta ja lähti ähisten vetämään itseään ylöspäin. Oppilas piti katseensa paksussa oksassa parin metrin korkeudella. Se ei ollut kaukana, oppilas pystyisi siihen jos pysyisi rauhallisena. Ympärillä kuului kauhistuneita ulvahduksia ja Creetan teki mieli katsoa taakseen. Sinnikkäästi oppilas kiipesi tassu kerrallaan korkeammalle, kunnes pääsi oksan juureen, mihin naaras upotti kyntensä ja kyyristyi kasaan. Tasapainon ollessa kunnossa Creeta uskalsi vilkuilla kohti maata ja toivoi, että kukaan ei loukkaantuisi vakavasti ja että sika saataisiin pian pysähdettyä.

Nimi: Täysikuu

21.04.2018 06:39
O'Zar Flagaza - Auony

*Mukavaa porukkaa*, ajattelen. *Ehkei minun tarvitse olla töykeä...*, Jatkan. Nyökkään vastaukseksi Johtajalle joka kysyy, haluaisinko ruokailla heidän kanssaan. Siirrän katseeni takaisin saalistukseen. Yhtäkkiä ilmassa kuuluu Komentajan varoitus. Ihmettelen, mutta äkkiä huomaan sian joka rynnistää - suoraa kohti! Tuntuu kuin sydän lakkaisi hetkeksi toimimasta. Sitten se taas lyö kiivasta tahtia. Voi hitto! Pinkaisen juoksuun, mutta kun Johtaja käskee sivulle käännyn vasemmalle. Miukaisen hädissäni kun katselen muutaman metrin päästä muita. Voi ei, selviääkö Furi? Pidätän hengitystäni kun sika rymistelee vain vähän matkan päästä pennusta. Olen shokissa, joten kipitän pennun luokse. Olen täynnä huolta, täysin normaalin luonteeni vastakohta, vaikka pentu ei enää makaa maassa.
"Furi? O... oletko kunnossa?" Miukaisen hädissäni. Vilkaisen sikaa joka on hieman kauempana pysähtynyt tiirailemaan meitä(?) *Kohta se jatkaa. Tai saalistajat jatkavat*, ajattelen mutta siirrän katseeni takaisin pentuun, silmät täynnä huolta.

©2018 Vᴀʟʟᴀᴛᴛᴜ ᴿᵖᵍ - suntuubi.com