Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK

Peli

Chatti

 

Pelimerkit

Kirjoita roolin alkuun hahmosi nimi ja lauma.
Vieraskirjan nimi-kohtaaan laita oma nettinimesi.
"Puhe"
*Ajatukset joko näin* tai sulauta muutoin tekstiin.
Tekeminen ilman merkkejä.
Rooliminen on vapaasti valittavissa minä-,
ja hän-kertojista sekä preesens-, ja imperfektimuodoista.
Käytä kappalejakoja, jotta teksti olisi selkeämpää.

Mainostetaan Vallattua, jotta pelaajia saadaan lisää. Kopioitavan mainostekstin löydät tämän linkin takaa, muista laittaa myös sivuston osoite.

>> Peliuutiset <<

<  1  2  3  4  5  6  7  > >>  [ Kirjoita ]

Nimi: Iitu

07.02.2018 12:32
Furi - Yad

Mielessäni sihisee. Räpäytän vimmatusti silmiäni, mutta en näe kun pelkkää pimeyttä. Pääni tukkii kokonaan pienen kolon ja vaikka miten yritän kääntyä, puunpalaset tuntuvat vain tiukentuvan. Ehdin jo kuvitella, miten elän loppuelämäni siinä, pää tungettuna puunrunkoon. Ehkä joku pystyisi kaivamaan ylhäältäpäin toisen kolon, josta pystyisi heittelemään minulle ruokaa ja... Ricon kiusoitteleva ääni kantautuu korviini ja katkaisee ajatusvirran, mutta se kuuluu tulevan niin kaukaa. Tunnen kuitenkin uroksen seisovan ihan vieressäni. Ehkä ääni ei vain kantaudu samalla tavalla tänne puun sisään. Murahdan vastaukseksi.
"Yritän vetää sinut irti."
Ricon sanojen jälkeen tunnen uroksen nappaavan hellästi niskastani kiinni ja vetävän taaksepäin. Puu takertuu kuitenkin edelleen tiukasti ympärilläni. Tuntuu siltä, kun koko pää olisi irtoamassa ja kurkustani kuuluu vaimea vaierrus. Nyt kuitenkin tahtoni herää, minä haluan irti!
"Odota!" karjun Ricolle, sillä en ole varma, miten hyvin ääneni kuuluu ulkopuolelle.
Vedän syvään henkeä ja liimaan pystykorvani niin tiukasti päätäni vasten kun vain saan, etteivät ne jäisi jumiin. Etujaloillani otan tukea puunrunkoa vasten, takajalkojen kynnet upotan jäiseen maahan ja kyyristyn mahdollisimman pieneksi. Nostan parhaani mukaan hiukan leukaa, jotta leukaluu ei painaisi puuta vasten niin kovaa.
"Kokeile uudestaan, vedä minut pois täältä!" anelen.
Tuntiessani Ricon hampaat uudestaan niskaani vasten(?) yritän vetää poskiani pienimmiksi ja tempaisen etutassuillani vauhtia, noutajan vetäessä taaksepäin. Pienellä valituksella kolon reunat murenevat hieman, ja lennän vauhdilla ulos. Ricon hellä ote irtoaa niskastani vauhdissa ja pyllähdän kömpelösti istumaan. Vedän keuhkoni täyteen raitista ilmaa. Vapaus! Ponnahdan pystyyn ja mulkoilen koloa. Tyhmä puu. Onnellinen siitä, etten ole enää jumissa saa tilanteen näyttämään hauskalta ja purskahdan nauruun. Virnuilen noutajaa päin.
"Siellä ei ollut mitään", raportoin leikkisästi. "Haluatko sinä tarkastaa vai jatketaanko?"
Ravistelen turkkiani ja pienet kaarnapalasat lentelevät turkistani maahan.

Nimi: Glowe

07.02.2018 11:42
Rico - Yad

Musta kiharaturkkinen noutaja oli hidastanut askelensa metsään tullessaan reippaaseen kävelyyn, ja uros katseli ympärilleen tarkastellen auringon kimalluttamia, tykkylumisia puita. Kuusia ja lehtipuita, jälkimmäisiä kyllä toistaiseksi enemmän. Rico tiesi, että jos he kääntyisivät vähän jyrkemmin etelämmäs, sekametsä ottaisi vallan lehtimetsältä. Toki he voisivat jatkaa lännen(?) suuntaan mutta siihen mennessä, kun he pääsisivät sekametsään, he olisivat jo liian kaukana Kartanosta. Pari kilometriä oli loppujen lopuksi hyvin lyhyt matka, he eivät ehtisi kovin kauas. Noutaja ei kuluttanut energiaansa sen kummemmin, aiemmin haistamansa linnun etsimiseen, vaan jätti hajun ajatustensa taka-alalle. Ricon yllätykseksi pentu kysyi äkkiä mikä tuo oli. Niin mikä?
Rico pysähtyi ja vilkaisi kysyvästi pentua, ymmärtämättä mitä nuorikko oikein tarkoitti. Punertavanruskea, sekavärinen pentu oli pysähtynyt ja katseli läheiseen puuhun. Ricokin nosti katseensa, pysähtyen. Oho, siellähän se teeri nökötti. Miten Rico ei ollut huomannut sitä aiemmin, vaikka siihen oli tästä kohtaa melkein suora näköyhteys? Höh, vaikka Rico ei ollut lintua tarkoituksella etsinyt, kyllähän valppaan Kaartilaisen olisi pitänyt tipu huomata! Rico liikautti yllättyneisyydessään korviaan. Pentuhan oli tavattoman tietoinen ympäristöstään. Ricon mielikuva pienistä pennuista oli aina ollut, se etteivät ne nähneet paljon omaa pientä kuplaansa pidemmälle. Mutta Furi oli ympäristöstä tietoisempi, kuin Rico oli.
"Tuo on teeri. Metsälintu. Oikein hyvänmakuinen. Kaunis otus", Rico kertoi ja katseli mustanpuhuvaa koiraslintua, joka mulkoili koiria kovin vihaisen näköisenä. No, ainakin Ricosta se näytti äreältä, eipä noutaja tiennyt kuinka ilmeikkäitä linnut todella olivat. Teerikoiras pörhisteli kaulansa sulkia ja availi siipiään. Se ei selvästi pelännyt koiria, mutta taisi olla häiriintynyt ylimääräisestä seurastaan.
"Hmm, eikös teikäläisillä ole kohta soidin? Hyvää kosintapaikkaako vahtaat?" Rico puheli linnulle, joka katseli koiria silmien päälliset, punaiset pilkut vilkkuen. Lintu oli varsin upea näky mattamustassa höyhenpuvussaan.
'Tule Rico katsomaan!'
Furin huuto sai Ricon palauttamaan keskittymisensä puhetta ymmärtämättömästä linnusta pentuun. Oho, missä vaiheessa Furi oli tuonne juossut? Rico ei ollut edes huomannut pennun jatkaneen matkaa jo usean kymmenen metrin päähän. Olikohan Rico tulossa vanhuudenhöperöksi, kun tällä lailla unelmoi?
"Tulen, tulen", noutaja huusi vastaukseksi ja kiihdytti raviin. Mitä pentu olikaan nyt löytänyt?
Furi oli jo täydessä työntouhussa tutkiessaan puunrunkoa, kun Rico sai sen näkyviinsä. Noutajan lähestyessä ja ollessa vaivaisen kymmenen metrin päässä, pentu tunki päänsä rungon sisälle. Näky oli kovin hämmentävä, kun pieni pystykorva äkkiä menetti päänsä. Päätön koira! Puunrunko oli Ricolle tuttu. Se oli maannut tuossa niin kauan, kuin Rico jaksoi muistaa. Nyt se oli kuuran ja lumen peittämä, ainakin osittain. Kesällä siihen kasvoi paksusti sammalta, ja jotkin harvinaiset kasvit suosivat onton rungon suomaa varjoa ja kosteutta. Paikka oli siksi kissojen suosima.
Rico oli taas alkanut muistelemaan, ja suorastaan hypähti, kun Furi alkoi äkkiä ulisemaan. Ensin Rico ei ollut saada selvää pennun sanoista, mutta pikkuhiljaa nekin iskostuivat vanhuksen tajuntaan. Jumissa?! Rico loikki viimeiset metrit matalassa hangessa pennun viereen, huoli kasvoilta loistaen. Nopea tilanne katsaus sai Ricon ymmärtämään, että pentu oli jäänyt päästään kiinni runkoon. Vaikka tilanteessa ei ollut naurunaihetta, pieni hymynpoikanen nousi silti Ricon huulille.
"Miten sinä itsesi siihen sait?" Uroksen äänessä kuului kiusoittelua. Rico yritti hahmottaa millainen kolo oli, mutta pennun pörröinen turkki peitti reunat hyvin. Näytti kirjaimellisesti siltä, että pennulla ei vain yksinkertaisesti ollut päätä.
"Odotahan, kyllä me sinut irti saamme", Rico huomasi jatkaa. Eihän sitä tiennyt jos tilanne sai pennun paniikin partaalle. Sanoistaan huolimatta Rico ei ollut aivan varma mitä kannattaisi tehdä.
"Yritän vetää sinut irti", Rico kertoi, ennen kuin nappasi hampaillaan kevyesti pentua niskanahasta kiinni. Sitten noutaja veti pennun näkökulmasta taaksepäin. Luultavasti se kuitenkin aiheuttaisi nuorukaiselle kipua, jos Furin posket ja leukaluut olivat ankkuroituneet kolon reunoja vasten.

Nimi: Iitu

07.02.2018 00:10
Furi - Yad

Helpotuksen aalto leviää kehoni läpi. En missään nimessä haluaisi tavata Rayoa uudestaan yksin! Uros oli vaikuttanut niin nyrpeältä, vaikka lopussa puhelikin ihan ystävälliseen sävyyn. Heilautan häntääni kiitollisena Ricon puolustukselle. Kuono pari senttiä maasta haistelen lunta maassa ja ravaan tarmokkaasti eteenpäin. Hanki kantaa ihan hyvin, vaikka välillä joudunkin nostelemaan jotakin tassua hieman korkeammalle sen upotessa lumikerroksen läpi. Puiden alla ei kuitenkaan ole samallalailla mitään isompia kinoksia ja siellä on helpompi kävellä. Seuraan katseellani puita, ja kierrän innokkaasti pienet, lumiset pensaikot. Pysähdyn haistelemaan ilmaa, kuono mahdollisimman korkealla. Lähistöllä on vieraan linnun haju, mutta en tunnista sitä. Haistelen toiseen suuntaan, sieltä ei tuuli tuo tullessaan mitään. Katseellani vilkuilen puiden lumisia oksia kohti. Tuolla. Meistä hieman oikealla olevassa puussa istuu isokokoinen lintu, sen tumma väri erottuu valkoisia oksia kohti suheellisen hyvin. Pyrstö on pitkä ja kallistan päätäni.
"Rico, mikä tuo on?"
Käännyn viereisen puun taakse ja hiivin lähemmäs, lumen narskuen turhan äänekkäästi tassujeni alla. Lintu selvästikin kuulee askeleet, mutta ei näytä siitä paljon hätkähtävän. Koirahan ei osaa puuhun kiivetä. Annan katseeni vaeltaa hieman kauemmas ja isken katseeni kauempana olevaan kaatuneeseen puunrunkoon. Se on ilmeisesti ollut siinä aika kauan. Osa juurista sojottavat hassusti kohti taivasta ja hiippailen uteliaana eteenpäin.
"Tule Rico katsomaan!" kutsun noutajaa.
Loikin viimeiset metrit puunrungon luokse ja kurkistan maassa olevan juuren yli. Puunrungon sisäpuolella on pieni, ontto kolo, joka tuoksuu voimakkaasti rusakolta. Nuolaisen huuliani ja yritän kurkkia, näkyykö kolossa mitään. Pelkkää pimeyttä. Kallistan mietteliäänä päätäni ja loikkaan juuren yli. Ennenkun noutaja ehtii sanoa mitään, hiivin kolon viereen ja tungen uteliaana pääni siitä läpi. Tyhjä. Ei siellä ollutkaan mitään jännittävää, taisi olla vain pienen pieni särö puussa, joka oli tullut puun kaatuessa kumoon. Yritän vetää pääni takaisin ulos, mutta jokin puupala painaa poskiani molemmista suunnista. Kyyristyn kasaan ja otan sinnikkäästi vauhtia, mutta en liiku senttiäkään.
"Rico!!" ulvon. "Apua, minä olen jumissa!"

Nimi: Glowe

06.02.2018 23:37
Rico - Yad

"Rayo-herra on Alik-herran tapaan vähän tuommoinen. Mutta tuskin se on kovin pitkävihainen. Tai no... En oikein tiedä. En tunne Rayo-herraa, en samalla tavalla kuin Alik-herraa tai Niyra-rouvaa. Mutta sen näkee sitten, minä tulen mukaasi Apulaisjohtajan luokse, sanoi herra siihen mitä sanoi. Täytyyhän hänen ymmärtää että olet vielä pentu, ei sinua voi vaatia toimimaan kuin aikuinen koira", Rico puolusteli Furia. Pentu hyökkäsi melkoisella kysymys tulvalla, Rico meinasi huokaista, mutta sai pideltyä itseään.
"Voimme mennä metsään, vaikka parin kilometrinkin päähän. Ja onko siellä mitään jännää, se taitaa johtua sinusta. Minä olen katsellut näitä metsiä niin paljon, etten enää erota tammea koivusta", Ricolle lähimetsät olivat niin tuttuja, etteivät ne enää herättäneet mielenkiintoa. Ja vanhus ei ajatellut pennun tavoin. Pennulle jokin asia saattoi olla siisti ja hieno, minkä Rico näki ihan tavanomaisena asiana.
"Tällä alueella on paljon, paljon rakennuksia, varmasti sellaisia, joissa minä en ole käynyt, ja joita minä en edes tiedä. Ja en osaa sanoa missä Metsästäjiä tarkalleen asuu. Mutta tuskin he pahastuvat kahdesta vieraasta ovella kolkuttelemassa", Rico naurahti. He saapuivat metsän reunaan ja tunkeutuivat puiden lomaan. Hanki oli ohuempi puiden suojassa mutta silti Rico vilkuili vähän väliä pennun liikkumista. Lumi kantoi nuorukaista paremmin, mutta Ricolla oli pitkät jalat.
"No näkyykö vielä mitään kiinnostavaa?" Rico kysyi Furilta. Rico nuuhki ilmaa kirsu väristen. Jossain lähellä oli teeri. Luultavasti lintu oli puussa.

Nimi: Glowe

06.02.2018 23:26
Niyra - Yad

Kun Rico ja Furi olivat lähteneet, Niyra siirsi katseensa oksaan, joka tunkeutui ikkunan läpi huoneeseen. Niyra ei antaisi siivouspartion katkaista sen hentoja säikeitä. Niyra kuvitteli mielessään, kuinka Yhteisön kukoistaisi vielä kymmeniä vuosia, ja kuinka tuo oksa tunkeutuisi enemmän huoneeseen, loisi ehkä pienen oksan katon. Ja ehkä kymmenen vuoden päästä, toisen kerroksen seinien pitkin kasvavat kiipijäkasveihin kuuluvat muratit olisivat jo kurottautuneet viidennen kerroksen ikkunoiden suojaksi. Niyra kuvitteli, kuinka kesäisin auringonvalo siivilöityisi vihreänä muratin lehtien läpi. Näky oli ainakin nartun omassa mielessä kaunis, mutta harmikseen Niyra tiesi, ettei kulkisi enää tällä maalla, kun se aika koittaisi. Yhteisön Yadia olisi ehtinyt johtaa siihen mennessä jo usea eri koira.
"Rayo, tule sisään", narttu kutsui, kun kuuli tutun tervehdyksen. Collie oli makuullaan huoneen keskellä olevalla pedillään, ja oli juuri nakertamassa valkean etujalkansa pitkää hapsuturkkia. Siinä oli sitkeä takku, jonka karvasäikeisiin koiran hampaat eivät meinanneet osua. Kissan ohuemmat kulmahampaat ja vielä ohuemmat kynnet sopivat tähän tarkoitukseen paremmin. Takku ei näkynyt päällepäin, eikä se ollut niin lähellä ihoa, että olisi tukistanut. Hmh, ehkä Niyra vain sai sen muuttumaan sitkeämmäksi tässä repiessään ja karvaa kuolalla kastellessaan.
"Alikia ei näkynyt?" Niyra kysyi puuhansa keskeltä shibaa vilkaisten.
"Kuulehan, se pentu kävi äsken täällä ja istuttu melkoisen ajatuksen päähäni", Niyra hymyili huvittuneesti. Se ei ollut ajatellut pennun saavan ajatuksia kulkemaan tällaisella nopeudella.
"Nuori Furi kyseli tiloista, ja tuli ajatelleeksi; mitä sitten kun tila loppuu kesken? Minun on Rayo myönnettävä, että Kartanon tila voi tulla ajankohtaiseksi jo meidän aikanamme. Pentuja syntyy nykyään jopa talvisin, ja pentueet ovat isompia kuin muutama vuosi sitten. Parantajat ovat kehittyneet", Niyran äänessä kuulsi ylpeys. Parantajien tieto ja taito olivat saaneet uutta puhtia vain viime vuosina, mikä näkyi siinä, että yhä harvempi pentu tai emo kuoli synnytyksessä. Kuolleita pentuja toki syntyi vielä, mutta ne jotka syntyivät elävinä, niille oli paremmat mahdollisuudet selvitä parista ensimmäisestä elinviikostaan. Ehkä eläimet alkoivat tottua ja sopeutua kaupungin pahuuteen, joka Niyran tietämättä vaikutti myös metsän yllä.

Nimi: Iitu

06.02.2018 23:11
Furi - Yad

Rayon nyrpistäessään hieman kuonoaan en voi olla vilkaisematta hämmästyneenä Ricoa kohti. Mitä minä nyt tein? Koiran alkaessa selittää kummarruksesta ja esittelevän itsensä Apulaisjohtajaksi saa minut hieman hätääntymään. Enhän minä ollut tajunnut kyseisen punaruskean koiran olevan itse Apulaisjohtaja! Hämmentyneenä koko tilanteesta en saa sanaa suustani, enkä edes pientä kumarrusta aikaseksi. Rayo kääntyy kuitenkin niin pian ympäri, että ehdin vain nyökätä katuvasti päälläni.
"Anteeksi kovasti Herra", mumisen ivallisesti itsekseni, kuitenkin hyvin hiljaa, ettei shiba missään nimessä kuulisi.
En voi kuitenkaan olla virnistämättä Ricon kommentille. Kuuntelen Ricon selitystä.
"Anteeksi Rico, minä en tajunnut. En kuullut mitä puhuitte ennenkun loikin paikalle. Luulin että se on vain joku ihan tavallinen koira, vähän kuin se joka meni sinun tilallesi tuonne sisälle", selitän.
Pudistan hieman päätäni ja tuijotan vielä Rayon perään. Sitten ryhdistäydyn uudelleen ja lähden ravaamaan Ricon vierellä takaisin metsänreunaa kohti, pää pystyssä ja häntä jännittyneenä. Hihitän Ricon sanoille.
"Ole hyvä vaan", vitsailen.
"Mitä luulet, eikai Rayo-Herra ole nyt kamalan vihainen? Sehän oli vahinko? Sitäpaitsi minun mielestäni sinä olet selittänyt minulle paljon tärkeitä asioita mitä pitää muistaa. Voidaanko me mennä ihan tonne metsään, luuletko että siellä on mitään jännittävää? Onko täällä muita rakennuksia kuin tämä Kartano? Saako sinne mennä vai asuuko siellä niitä Metsästäjiä?" kyselen reippaaseen tahtiin, välillä pitäen taukoa, jotta Ricolla olisi mahdollisuus vastata.
Pidän toista korvaani Ricoa päin, jotta voisin kuunnella tarkasti vastauksia. Muut aistini ovat jo suuntautuneet kauemmas puiden taa.

Nimi: Glowe

06.02.2018 23:04
Roerig - Luopio //häiritsevää tekstiä!

"Psh, kuono umpeen ääliö", Roe naurahti kun Dovan vitsaili olevansa vampyyri. Sakemanni oli repinyt peuran vatsan auki ja vetänyt vatsalaukun, maksan, suolia, ynnä muita sisäelimiä ulos. Toinen keuhkokin pilkotti, mutta sitä pitäisi vielä vähän repiä, että sekin pääsisi raittiiseen ilmaan. Vatsalaukku ei kiinnostanut, eikä suolien loppupää, mutta muutoin Roe musutti oikein innolla. Erityisesti maksa oli hyvä ja sen kimppuun sakemanni oli ensityöikseen käynyt. Höh, Dovan oli vienyt sydämen. Roe veisi sitten keuhkot.
"Ootsä myös zombie, häh? Jos oot, mä haluun sitte silmät ja kielen", Roe kävi kauppaa herkuista. Oi voi kuinka mamma olisikaan torunut kun aikuinen uros kävi ensimmäisenä kiinni herkkuihin, ei täyttävään ja terveellisimpään lihaan.
"Minne me mennään? Tai siis, missä me nukutaan seuraava yö? Ne talot pohjoisessa ei oo turvallisia, sen siivouspäivän takia. Katos, mä haluun pari koipea lepopaikkaan, niin saa yöksikin tekemistä. Käydäänkö viemässä ylijäämälihat jonnekin piiloon, ja sitten mennään narttujahtiin?" Roe ehdotteli mässäilyn lomassa. Se iski hampaansa peuran rinnuksesta pilkistävään keuhkoon, ja veti. Toinenkin keuhko tuli ulkopuolelle. Irti Roe keuhkoja ei kuitenkaan saanut, koska henkitorvi ei antanut periksi.

Nimi: Glowe

06.02.2018 22:51
Rico - Yad

Rico päätti pitää kuononsa kiinni Rayon kommentin, ehkä hivenen noutajaa toruvan kommentin kohdalla, ja vain laski katseensa häpeilevän oloisena maahan. Olihan se pentua neuvonut, mutta ei ollut tajunnut sanoa. Rayo puhui pennulle nopeasti, ja Rico, jonka etujalkojen kyynärpäihin ja kyynärvarsiin oli tarttunut valkeaa lunta vanhuksen oman kumarruksen seurauksena, vain seisoi vaitonaisena kuunnellen. Apulaisjohtaja lähti pian, Rico nyökkäsi sille.
"Tietenkin, tulen luoksenne myöhemmin", Rico vahvisti kunnioittavasti.
"Rayo-herrapa oli hilpeä", Rico ei voinut olla kommentoimatta -hiljaisella äänellä tietenkin, lähistöllä oli ylimääräisiä metsästäjien korvia- Furille.
"Rayo-herra, eli Apulaisjohtaja on koiralaumassa toiseksi ylin. Hänen jälkeensä tulevat herrat Alik ja Desafio, eli Komentaja ja Varakomentaja", Rico sanoi ihan vain selityksen kannalta. Ehkä pentu ei ollut vielä ymmärtänyt mikä Apulaisjohtaja oli.
"Mutta mennäänpäs että ehditään", Rico jatkoi rennommin. Se kääntyi siihen suuntaan jonne pentu oli ensin lähtenyt, ja kiihdytti askelensa letkeään, mutta vähän vanhuuden jäykkään raviin.
"Vai haluaa Apulaisjohtaja tavata minut illalla? Hohohh, olenpas minä tänään suosittu, johtuneekohan se sinusta Furi?" Rico virnuili ilahtuneesti. Se ei ollut ikinä käynyt Rayon huoneessa. Apulaisjohtajan huoneessa kyllä, mutta ei sinä aikana, kun se oli kuulunut herra-Rayolle. Itse asiassa, Rico ei ollut juuri ikinä puhunut Rayolle, ei samalla tavalla kuin Alikille tai Niyralle, joille Rico uskaltautui vähän vitsailemaan ja sellaista. Hui, Rayolle Rico ei uskaltaisi.

Nimi: Meikäläinen

06.02.2018 22:03
rayo - Yad

"Joo, hyvä, käykää toki. Ai pyysi vai?" Rayo kommentoi Ricon sanoille ja nyökkäsi. Ei mennyt kuin pikku hetki ja se pentu tuli ja tervehti. Rayo siristi silmiään ja katsoi pentua uteliaasti, vaikka antoi kasvoillaan pysyä vakavan ja aavistuksen nyreän ilmeen. Tutkaillessaan pentua hänen kuononsa kutistui hitusen, lievästä ärtymyksestä. Tunne ei kuitenkaan kohdiatunut pentuun vaan Ricoon. Pentu ei selvästi tiennyt kuka Rayo oli jq miten tätä tervehdittiin. Apulaisjohtaja kuitenkin nyökkäsi päätään melko ystävällisen oloisena.
"Kumarra", hän ohjeisti. Mallia hän ei alentunut näyttämään, vaan sen sijaan sanoi:
"Päin päätäsi alaspäin ja vähän koukista etujalkoja. Eikö Rico ole neuvonut?" hän kysäisi kuin ohimennen ja vilkaisi Ricoa iomeettömästi, vain katseesta näki pienen tyytymättömyyden.
"Olen Rayo, Apulaisjohtaja. Sinä kuitenkin kutsut minua herraksi tai Apulaisjohtajaksi, ja teitittely puhuessa, Ellen toisin sano. Ja aina tervehtiessäsi olisi suotavaa kumartaa. Mutta nyt minun on mentävä. Oli mukava tavata, ja illalla haluaisin mielelläni tavata sinut huoneessani." nyökkäämällä Ricolle hyvästiksi hän käännähti ja ravasi takaisin Kartanoa kohti. Hän suositteli.portaat yksi kerrallaan ja suunnisti sisälle päästyään kohti portaikkoa. Aina joka kerroksen kohdalla hän katsoi näkyikö ketään muuta arvovaltaisimmista koirista. Niyran huoneen ovelle hän haukahti tervehdyksen ja jäi odottamaan vastausta.

Nimi: Meikäläinen

06.02.2018 20:37
Dovan - Luopio

kun elukka lopulta hyytyi, oli Roerig ensimmäisenä syömässä. Dovan taas venkslasi itseään peuran kaulan alta pois, ja kierahti vaivalloisesti vapauteen. Hetkellä hän mulkoili äkäisenä Roerogiä joka jo mutusti sisäelimiä. PAH, parhaat mokoma vie...! Dovan hypähti peuran rinnan lähelle ja töytäisi toveriaan kovasti.
"Tee tilaa", hän murahti ja iski hampaansa sydämen kohtaan. Verta
.. Hän ajatteli nauraen.
"Varo Roe, olen vampyyri", hän sihisi käärmemäisedti ja tuijotti Roerigia pistävästi veren virratessa hampaita pitkin valuen leualleja rintaan. Hän virnisti tuttuun tapaansa ja keskittyi taas syömään. Hän repäisi Kylkiluita ja veti niitä taaksepäin ryömien irti ruhosta, jotta pääsisi paremmin lihan kimppuun. Luut saa jäädä, e7 niitä kukaan syö...hän pääsi lopulta sydämen kohdalle ja iski hampaansa epämääräiseen möykkyyn. Repäisten voimakkaasti hän rai siitä palasen josta tihkui virroin verta, ja pureskelu sitä, samalla katsoessaan sakemannin touhuja.

Nimi: Iitu

05.02.2018 12:54
Furi - Yad

Hmm. Jos ensin menisi tuota pientä metsäpolkua pitkin vähän matkaa eteenpäin, sitten voi kääntyä hivuttautumaan pienessä ympyrässä Kartanon taakse ja... Äh, turha minun on yrittää valmiiksi miettiä jotain reittiä, enhän minä tunne paikkoja laisinkaan. Ricon kutsu tavoittaa korvani ja pysähdyn kärsimättömästi. Mitä nyt? Ricon luokse on tullut jokin pieni ruskeahko koira ja huokaisen syvään, vilkuillen vielä kerran kohti metsäreunaa. Käännyn kuitenkin kuuliaisesti ympäri ja loikin samaa matkaa takaisin noutajan viereen. Kohdistan katseeni edessä seisovaan urokseen uteliaana. Kukas tämä on?
"Hei", sanon varovaisesti ja höristän ystävällisesti korviani.

Nimi: Glowe

04.02.2018 23:02
Roerig - Luopio

"Hitto!" Roe kirosi, kun Dovan joutui myöskin pinteeseen. Oli Roerig myös vaarassa saada potkuja, mutta nyt se irrotti otteensa ja loikkasi kauemmas rimpuilevasta peurasta. Parasta varmaan vain tappaa se mahdollisimman nopeasti, kyllä Dovan kestää sen aikaa, Roe mietti. Sakemanni kiersi peuran naaman eteen ja upotti hampaansa sen turpaan. Kun Dovan roikkui lisäksi kurkussa, peura ei varmasti saisi henkeä. Hetkellisesti elukan rimpuilu koveni paniikin voimasta, mutta pian se alkoi heiketä. Kohta se tuupertui maahan kokonaan.(?) Roe päätti pitää vielä jonkin aikaa kiinni, jotta peura olisi varmasti kuollut.
"Sitten syömään!" uros naurahti, kun peura oli viimein saatu tapettua. "Syödään tässä ja kannetaan ylijäämät jonnekin turvaan", se sanoi, ja iski jo hampaansa peuran vatsaan. Sisäelimet olivat parhaita, nam!

Nimi: Glowe

04.02.2018 22:57
Alik - Yad

Desafio tuli auttamaan portaissa. Hyvä, vaikka tyttö ei painanut paljoa, kilometrin kantamisen jälkeen Alikin selässä alkoi jo tuntua.
"Tytön nimi on Sky. Hän jäi myrskyn armoille yöllä, oli hautaunut kokonaan lumeen kun löysin hänet. Ennen sitä hän törmäsi Dovaniin. Dovan on syypää noille haavoille", Alik kertoi hampaat irvessä. He saapuivat toiseen kerrokseen ja lähtivät nousemaan uusia portaita.
"Parantaja!" Alik huusi jo etukäteen. Kun he nousivat tasanteelle, kissoja oli jo vastassa.
"Haavoja ja varmasti paleltumia. Tyttö oli yön ulkona", Alik selitti kissoille kävellessään samaa tahtia Desafion kanssa.
"Minne viemme hänet?" Alik kysyi.
"Herra, tämä koira ei hengitä", joku kissoista sanoi, joka oli jo tullut aivan Alikin lavan viereen katsomaan Skyta tarkemmin.

Nimi: Glowe

04.02.2018 22:52
Rico - Yad

"Sinne siis", Rico ehti ottaa vain muutamia askelia edellä menevän pennun perään, kun huomasi Rayon tulevan kohti.
"Apulaisjohtaja!" Rico pysähtyi oitis ja kumarsi shibaa kohti.
"Furi, odota vähän!" Noutaja huusi kumarruksessaan pennulle, ja suoristautui sitten.
"Ajattelin käydä ulkona pennun kanssa. Sisällä on rauhallista, ja sain korvaajan paikalleni", Rico yritti selitellä vähän hyödytöntä tekemistä.
"Niyra-rouva muuten pyysi teitä, Alikia ja Desafioa tulemaan luokseen kun ehditte. Rouva on huoneessaan", Rico muisti välittää Niyran käskyn.

Nimi: Iitu

04.02.2018 22:44
Furi - Yad

Silmäni kirkastuvat, kun Rico lupailee, että voidaan mennä katselemaan metsästystä. Lisää jännitystä! Ja haluan mielelläni nähdä omin silmin, mikä se villisika oikein onkaan. Mielessäni kuvittelen sen ilmestyvän eteeni, mutta minua ei pelota ollenkaan. Loikin pentumaisen innostuneena kuvittelevani villisian kimppuun, joka koostuu lähempänä olevasta pienestä lumikasasta, niin että lumi pöllyää ympärilleni. Rico vaihtaa vielä muutaman sanan nartun kanssa ja ravistelen turkkini vapaaksi hennosta lumesta. Pompin kärsimättömästi pakoillani, nostaen etutassuja parin sentin päähän maanpinnasta, ja odottelen, että Rico olisi valmis. Haluan mennä katsomaan ympäristöä!
Rico kysyy suuntaa ja käännän ensin pääni mietteliäänä oikealle ja sitten vasemmalle. Mietin niin tarkkaan, että otsani rypistyy.
"Tonne!"
Heilautan korvallani vasemmalle päin ja otan loikan siihen suuntaan. Jääkerros saa toisen takajalkani pompussa hieman luiskahtamaan alta, mutta ketterästi saat tasapainoni tällä kertaa kuriin. Pää painuksissa, kuono pari senttiä maasta, mutta silmät tarkkaavaisena ja korvat terävästi pystyssä ravaan hitaasti siihen suuntaan. Päätän pysyä koko ajan oikein, oikein tarkkaavaisena, jotta painaisin kulkemamme reitin visusti mieleeni, mutta myös siksi, ettei metsästyksen alku menisi sivu suun. Rico vaikutti kuitenkin varmalta, että kuulemme sen varmasti. Haluan kuitenkin itse pysyä tarpeeksi hereillä, tämä on jotain, mitä en halua missata! Korvani kääntyvät pääni päällä kuin hyrrä, yrittäen napata ympäristöstä jokaisen, hiljaisenkin äänen.

Nimi: Meikäläinen

04.02.2018 22:43
Desafio - Yad

Desafio ei yhtään tiennyt mitä tapahtui. Hänen mielessään ääni uankutti koko ajan: mitä hittoa? Ensin tappelu, suunnitelmia, kissa ja koira, Alik ja koira... Ja kaikkea lisää. Eihän sen verto nuori koira kuin Desafio kaikkea jaksanut.
Alik lähti sisälle päin, sekarotuinen alaskanhusky pyysi Desafioa .ikäänsä apuun. Desafio nyökkäsi välittömästi ja siirtyi Alikin lähelle auttamaan Komentajaa kantamaan koiraa sisälle. Hän käveli Alikin tahtiin ja kannatteli narttua Komentqjan kanssa.sisällä portaissa Desafio kysyi:
"Saanko uudella mitä tapahtui?" hän ei odottanut vastausta, vaan tallusti tasatahtiin Alikin kanssa. Vasen yks kaks kol vasen yks kaks kol., belggari jankutti.

Rayo - Yad

Rayon istuskellessa vailla seuraa, keskellä porukkaa ulkona, hän näki Ricon ja pennun tulevan sisältä. Joku narttu keskusteli hetken Ricon kanssa ja sitten Rico ja pentu näyttivät lähtevän jonnekin. Rayon mielenkiinto heräsi ja hän jolkotti kaksikkoa kohti. He näyttivät pohdiskelevana suuntaa.
"Hei", Rayo haukahti ja loikki heidän luokseen. "Minne matka?"


Dovan - Luopio

Roerig rimpuili hetken saamaiin kanssa, ja Dovan loikki lumihangessa painijoita kohti, parhaansa mukaan. Päästyään tarpeeksi lähelle Dovan jännitti lihaksiaan liikaakin, olihan lumessa vaikeaa hyppiä, ja ponnisti korkealle ilmaan. Hän rösähti raskaasti peuran selän päälle ja upotti terävät hampaansa otuksen kurkkuun, lähellä päätä. Säälii rimpuillessa voimakkaasti(?) Dovan luiskahti lumeen sen pään alle, tarraten tiukemmin kaulaan. Hän heilahteli hitusen elukan rimpuillessa kahta koiraa(?) irti, ja Dovan ei voinut vaihtaa asentoa tai purema paikkaa, peläten otteensa lipsahtavan. Sen lisäksi hän oli vaarassa jäädä joidenkin potkujen kohteeksi -jo4ka varmaan olivat ennemmin töytäisyjä-. Dovan yritti mumista 'Roerig! Tee jotain', mutta siitä kuului vain 'Roemihhh... Moffaaahhhff' -tai vastaavaa.

Nimi: Glowe

04.02.2018 22:18
Rico - Yad

"Vai niin. No siitä tapauksessa menemme katsomaan metsästystä kun villisika on vielä elossa, tai kun sitä ei ollut vielä revitty palasiksi", Rico kertoi, mutta ei sanonut mitään siitä millainen metsässä elävä jättipossu oli. Pentu saisi itse nähdä kuinka ruma otus villisika saattoi olla. Tai ainakin Ricom mielestä villisiat olivat rumia, isoja ja vaarallisia.
"Kuulemme varmasti kun metsästys alkaa, siitä ei kannata murehtia", Rico totesi, kun juuri silloin erän Ricolle tuttu narttu tuli heidän luokseen.
"On on, väki syö hieman, osa alkoi nukkumaan. Kaikki siis hyvin. Sopisiko, jos menisit sinne minun sijastani? Tarvitsen pikku tauon", Ric virnisti leikkisästi nartulle. Narttu vilkaisi taas pentua, -Furi puhui siinä välissä- miettien varmaan liittyikö Furi jotenkin siihen "taukoon", ja nyökkäsi sitten.
"Mielelläni. Varpaita alkoikin jo palelemaan", narttu totesi ja kipitti Ricon ohitse. Vai oli tyttöä alkanut palelemaan? Nartulla oli kyllä ollut melko hyvä turkki talvisäälle. No, kaipa paksuturkkisimpiakin koiria paleli joskus.
"No, mennään sitten... Kumpaan suuntaan. Vasempaan vai oikeaan?" Rico ehdotti ja vilkaisi idän ja lännen suuntaan.

Nimi: Iitu

04.02.2018 22:08
Furi - Yad

"Ahaa."
Tutkailen ympäriini, mutta en ole edes varma, jos onnistuisin tunnistamaan shiba-rotuista koiraa. Näen kyllä pari muuta, punertavaa koiraa, mutta Ricon kommentoidessa, ettei urosta näe, käännän katseeni aukion takana kohoamaan metsään.
"Joo, mennään!" kapuan jäisiä ulkoportaita varovaisesti alas, kunnes tassuni törmää tasaiseen, lumenpeittämään maahan. "En ole nähnyt, mikä se on?" kyselen.
Yritän mielessäni nähdä kuvan siitä, miltä villisika voisikaan näyttää. Semmoista en ole koskaan saalistanutkaan. Odotan josko Rico vastaa jotakin, ennenkun astelen eteenpäin. Lumi narskuu tassujeni alla, mutta pihapiirissä on helppo kävellä. Lumi on jo valmiiksi pakkaantunut monien tassujen jäljiltä. Kipitän pari askelta eteenpäin, kuono kiinni maassa ja haistelen sitä. Ravaan eteen, käännyn ja ravaan hetken toiseen suuntaan. En kuitenkaan liiku kauas pois ulkoportailta, parin metrin etäisyydellä vain. Pidän kuitenkin silmäni sen verran ympäristössä, etten kävele päin siellä olevia koiria. Lumen ja jäiseen maan hajuun sekoittuu koirien ja kissojen tuoksu. Kohotan kuonoani ja haistelen raitista ilmaa. Ihanaa, kun ei tarvitse möllöttää huoneessa odottelemassa! Tassujani kihelmöi valmiiksi, pieni lenkki ei tekisi pahaa, jotta saisi vähän purkaa energiaa.
"Onko sisällä kaikki hyvin?"
Vieras koira jolkottaa luoksemme, varmaan joku Kaartilaisista. Narttu vilkaisee minua uteliaana, mutta kysymys on selvästi kohdistunut Ricolle. Niin, Ricohan se oli, joka vei kissat ja emot pentuineen sisälle odottelemaan, joten siksi varmaan narttu kyselikin. En jaksa keskittyä hirveästi koko asiaan, aistini ovat jo suuntautuneet kauemmas, pois pihapiiristä.
"Voidaanko me mennä tuonne metsään? Jos me ei mennä kauas?" kyselen Ricolta sopivaan väliin.

Nimi: Glowe

04.02.2018 21:29
Rico - Yad

Avoimesta ulko-ovesta tuprusi sisään raikasta, hieman kirpeää ilmaa, jota Rico veti keuhkoihinsa innolla. Talo haisi toisinaan melko tunkkaiselle, vaikka rikkinäiset ikkunat sitä hyvin tuulettivatkin. Rico vilkaisi virnistäen pentua, joka sitten sanojensa jälkeen pinkaisi edelle. Rico tuli perässä ja jäi seisomaan Furin viereen.
"Rayo on Apulaisjohtaja. Sellainen pienikokoinen, punertava shiba", Rico kertoi, vaikka ei ollut varma, tiesikö Furi miltä shiba näytti. Rico ei kuitenkaan nähnyt Rayoa, ehkä väkijoukon takia, jos shiba siis oli vielä ulkona.(?)
"En nää häntä", Rico kommentoi.
"Meidän ei varmaan tarvitse mennä takaisin sisällä olijoiden luokse. Olisin mielelläni täällä ulkona raittiissa ilmassa, jos se sopii? Voimme varmaan käydä vaikka pienellä kävelyllä tässä lähimaastoissa. Minä en osallistu villisian kaatoon, joten sinnekään meillä ei ole kiire. Oletko ikinä muuten nähnyt tai syönyt villisikaa?" vanhus jatkoi.

Nimi: Iitu

04.02.2018 21:19
Furi - Yad

Mumisen epäselvästi jotain vastaukseksi, kun kävelemme Ricon kanssa portaita pitkin. En viitsi keskittyä liikaa muuhun, etten taas ole nenälläni. Yksi kerta oli noloa yhdelle päivälle, kiitos vain. Olen kuitenkin varma, että viimeistään huomenna tunnen sen jaloissa, että on tullut kiipeiltyä. Hieman kadehtien näen, miten lepposasti noutaja pääsee etenemään ongelmitta rappusia pitkin, mutta sitten ryhdistäydyn. Ricon sanat ovat totta. Kyllä minäkin opin ja kulkeminen helpottuu, kunhan jalat vielä vähän kasvaisi pituutta. Vihdoin ja viimein saavumme alakertaan ja pysähdyn vetämään happea.
"Sitten ulos."
"Ai ai, sir!" hihitän virnuillen.
Niillä sanoilla kiristän tahtia oviaukolle ja vilkaisen hyvin varovaisesti ulos. Ulkona on edelleen minusta aika kiva ilma. Sopiva pakkanen, mutta lempeä aurinko, joka ehkä tuottaa, ainakin mielikuvituksessani, hiukan aurinkoa. Ei kuitenkaan liian kylmä, vaikka turkkini onkin suhteellisen pörröinen. Nuuhkin kiinnostuneena ilmaa, tutkin uteliaana pihapiiriä.
"Rico? Kuka se Rayo olikaan, josta Niyra-rouva puhui?" kysyn, samalla tutkaillen ulkona olevia koiria.

Nimi: Glowe

04.02.2018 20:57
Rico - Yad

Hymytön vanha naama tarkasteli pentua tiukasti, kun Furi nousi jaloilleen ja Rico seisahtui sen vierelle. Rico kuitenkin virnisti Furin vakuutellessa ettei mitään ollut käynyt. Hups? Hömelö pentu, Rico naurahti mielessään.
"Jep, hyvin varovaisesti", noutaja naurahti ja lähti edeltä alas uusiin portaisiin.
"Kyllä tämä tästä helpottuu, kunhan kasvat ja totut kulkemaan näin portaita. Mahtaa sinulla olla lihakset hellänä, jos et ole ennen kiipeillyt tällä lailla", Rico puheli, kun kaksikko oli matkalla alas. Pennulle portaiden kulkeminen vaikutti olevan enemmän kiipeämistä, kuin kävelyä.
"Sitten ulos", Rico jatkoi hyväntuulisesti, kun he pääsivät alakertaan.(?)

Nimi: Iitu

04.02.2018 16:13
Furi - Yad

"Anteeksi anteeksi, setä", sanon hätääntyneenä ja annan vartijalle pahoittelevan katseen. "Olen ihan kunnossa." Vastaukseksi saan tympeän murahduksen, muttei koira näytä kovin vihaiselta.
Näen Ricon loikkivan viimeiset portaat ja pysähtyvän viereeni(?). Kömmin vaivalloisesti takaisin ylös ja ojennan yksi kerrallaan tassujani. Ei satu mihinkään. Pieni verivanu valuu alahuultani pitkin, olin kai onnistunut puraisemaan itselleni pienen haavan poskeen. Lipon kielelläni nopeasti huuleni puhtaaksi. Ei haittaa.
"Ei sattunut, ei hätää", vakuuttelen noutajalle. "Hups."
Ravistelen voimakkaasti ja pompin askeleen eteenpäin. Ravaan seuraavaa portaikkoa kohti, nyt paljon rauhallisemmassa tahdissa. En voi olla virnuilematta Ricon suuntaan.
"Varovaisesti, eikö?"
Tassuttelen portaita pitkin, katse visusti menosuunnassa ja keskittyneenä askeleisiini. Odotan josko Rico tulisi, ja päätän loppumatkan antavan noutajan mielummin kävellä ensimmäisenä.

Nimi: Glowe

04.02.2018 14:11
Niyra & Rico - Yad

Alikia koskeva lausahdus oli tarkoittettu enemmänkin Ricolle, sillä Niyra tiesi vanhuksen tuntevan Komentajan. Narttu oli hieman yllättynyt, kun hihitys kuului Furin suunnalta, mutta Johtaja vain vilkasi siihen suuntaan huvittuneesti hymyillen.
Käskyn jälkeen Rico nousi jaloilleen ja nyökkäsi kunnioittavasti Johtajalle.
"Hoidamme asian. Kiitoksia ajastanne, Rouva", sitten noutaja kääntyi oven puoleen, jonka kimpussa pentu jo yritti olla. Rico vilkaisi sitä huvittuneesti ja nousi takajaloilleen painaakseen rivan alas. Tosin, Rico oli sen verran iso koira, että olisi melkein yltänyt ripaan hampaillaan ilman takajaloille nousua. No, nyt ovi oli auki ja kaksikko ulkona, Rico kääntyi vielä sulkemaan oven. Furi oli jo viilettämässä käytävän toisessa päässä kun Rico lähti jolkottamaan sen perään.
"Ne taisivat olla ulkona", Rico korotti pennun suuntaan, jonka pään se näki portaiden kaiteiden välistä, kun pentu meni alas ensimmäiset pari askelmaa., Sitten Rico kuuli yllättäin ryminää. Oliko pentu kaatunut? Siinä voisi käydä pahasti.
"Furi? Furi!" Pieni hätäännys sai vanhuksesn tassuihin liikettä ja jo juosten Rico kurvasi portaiden yläpäähän.
"Varo vähän kakru", aavistuksen ärtynyt vartija puhui, johon pentu oli ilmeisesti törmännyt.(?) "Oletko kunnossa?" Vartija kysyi kumminkin ärhentelynsä päätteeksi ja nousi ylös, kääntyen vilkaisemaan pennun suuntaan. Rico loikki kolme askelmaa kerrallaan alas.
"Furi? Sattuiko?" Pappa kysyi, mutta ei ollut enää niin säikähtänyt.

Nimi: Iitu

04.02.2018 02:23
Furi - Yad

Nyökkään Niyralle sen sanoessa, että tulee etsimään minua jos sille tulee asiaa. Ricon puhuessa metsästäjien huonoimmista olosuhteista saa pääni kallistumaan ja pystykorvani kääntymään terävästi uroksen suuntaan. Tunnen hetken ajan myötätuntoa niitä Metsästäjiä kohti, jotka joutuvat nukkumaan ulkona sateessa ja tuulessa. Ricon muistutus saa minut kuitenkin toivomaan, että kyseessä olisi tosiaan vain kuulopuheet. Niyran ihmetys saa kuitenkin lämpimän aallon kulkevan selkääni pitkin. Narttu tuntuu tosiaan välittävän alamaisistaan, ja haluaa, että niillä on hyvä olla.
"Tosin en usko että Alik osaa tarjota apuaan kovin hienovaraisesti".
Niyran pohdinnat saa pienen hihityksen pääsemään ilmoille, ennenkun saan kuononi kiinni. En pysty mitenkään nähdä edessäni hienovaraisesti apua antavan Alikin. Se vaikuttaa minusta enemmänkin semmoiselta, joka on nielaissut ison kasan sitruunoita. En kuitenkaan missään nimessä uskalla sanoa sitä ääneen. Niyran antaessa luvan poistua ponkaisen ylös ja ravistelen hieman. Käskyyn nyökkään ymmärtäväisesti, vaikkei minulla ole vielä hajuakaan siitä, kuka se Rayo oikein on. Nopea kumarrus ja odotan, oliko Ricolla vielä nartulle asiaa vai nouseeko se ylös.
Ricon reaktion jälkeen ravaan ovelle ja suon Niyralle vielä yhden hymyn, ennenkun keskityn oveen. Hmm. Työnnän sitä kuonollani, mutta mitään ei tapahdu. Pusken sitä päälläni vähän kovempaa, samalla kun työnnän etutassullani. Ei mitään. Katsahdan ylös ja näen jonkinlaisen kahvan roikkuvan oven sivussa. Nousen ovea vasten ja yritän yltää kahvaan, mutta menetän tasapainoni ja räsähdän istumaan. Annan Ricolle anovan katseen, jotta se avaisi meille oven(?).

Päästyäni käytävälle loikin innokkaana portaikkoa kohti.
"Tule Rico! Luuletko, että Alik-herra tai ne muut on vielä tuolla ulkona? Siellä ne oli ainakin silloin kauan sitten, ennenkun me mentiin sisälle? Mennäänkö kertomaan, että Johtajalla on asiaa?"
Höpöttäessäni olen jo ehtinyt portaiden yläpäähän ja säntään ne kiireellä alas. Vilkaisen taaksepäin katsomaan onko Rico vielä mukana, mutta se oli virhe. Keskittyminen rappusiin herpaantuu ja sotkeudun etutassuihini. Hirveällä ryminällä lennän kuono edellä seuraavaan rappuseen, eikä minulla ole mitään mahdollisuutta saada tasapainoa takaisin. Vierin siis rappuset alas ja tömähdän johonkin käytävällä olevaan koiraan, jolloin vauhtini pysähtyy.
"Ai!" vaikeroin hiljaa ja yritän vimmatusti saada tassujani järjestykseen, jotta pääsisin kömpimään takaisin ylös.

Nimi: Glowe

04.02.2018 02:00
Niyra - Yad

Collie luimisti vähän korviaan. Pentu puhui asiaa.
"Onhan se. Jotain voi sattua, ja on sattunutkin vuosien aikana. Jotkut Metsästäjät asuvat porukalla, jotkut yksin, jotkun hyvinkin kaukana Kartanosta. Komentaja Alik työstää eräänlaista linjaa, jota pitkin Kaarti kulkisi tasaisin väliajoin, ja ehkä siten apua olisi vähän lähempänä. Se ei välttämättä ole paljon, mutta se on alku parempaan suuntaan", Niyra huokaisi hiljaa. Johtaja kuitenkin piristyi kun Furi jatkoi puhumista ja kiitti hyvin kohteliaasti Niyraa. Narttu hymyili ja nyökkäsi hitaasti kiitosten päättyessä.
"Ei, en taida keksiä nyt muuta kysyttävää. Mutta etsin sinut, jos mieleeni tulee jotain", Niyra vastasi pennun viimeiseen kysymykseen. Yllättävä kysymys. Yleensä Niyrasta oli aina tuntunut, että tällaisessa 'kuulustelussa' kuulusteltava halusi vain äkkiä pois, oli se miten kohtelias tahansa.
"Rouva? Metsästäjistä tuli mieleeni, että olen kuullut joidenkin metsästäjien elävän hieman... huonoissa oloissa. Niiden pesät eivät aina ole suojaisia talvea tai sadetta vastaan", Rico yritti välissä keksiä jonkin pehmeämmän sanan, mutta ei keksinyt.
"Niinkö?" Niyra ihmetteli.
"Kummallista ettei kukaan niistä ole tullut pyytämään apua", narttu totesi jatkoa.
"Ne voivat olla vain myös pelkkiä puheita", Rico muistutti.
"Tuskin. Kuka kehuskelisi sillä että palelee joka ilta mennessään nukkumaan? Kun Alik alkaa koota linjaansa, pyydän häntä myös tarkistamaan jokaisen pesän. Tosin en usko että Alik osaa tarjota apuaan kovin hienovaraisesti", Niyra pohti ääneen. Rico päätti olla kommentoimatta siihen mitään. Niyra vilkaisi kumpaakin koiraa vuoron perään.
"Meillä taisi loppua juttu kesken. No, jos teillä kummallakaan ei ole muuta mielen päällänne tällä hetkellä, voitte poistua. Ja jos näette Alikia, Rayoa ja tai Desafioa, pyytäkää heitä tulemaan huoneeseeni", Niyra käski.

©2018 Vᴀʟʟᴀᴛᴛᴜ ᴿᵖᵍ - suntuubi.com